Vrubel, Mihail Aleksandrovitš
(1856 – 1910)
Omakuva
oli maalari, piirtäjä ja seinämaalausten tekijä. Vrubel opiskeli ensin Pietarin yliopiston juridisessa tiedekunnassa ja sitten Taideakatemiassa Pavel Tšistakovin oppilaana. Vrubelin maalauksille on tunnusomaista värien mahdollisuuksien kokeilu ja linjojen plastisuus. Hän maalasi freskoja ja ikoneita Kirillin kirkkoon Kiovassa, lavastuksia Rimski-Korsakovin oopperoihin, maalauksia mytologisista ja satujen aiheista.
Istuva Demoni 1890, Tretjakovin galleria
Erityisesti Vrubelia kiinnostaa Demonin hahmo, jota Mihail Lermontov kuvaa runoelmassaan. Hän kuvasi tätä hahmoa sekä maalauksissa, grafiikassa ja veistoksissa, mikä ilmentää taiteilijan sisäistä maailmaa ja oman tyylin etsintää. (Demoni on antiikin kreikkalaisilla jumaluusolento, joka oli ihmisen kaksoisolento tai suojelusenkeli. Myöhemmin demoneista tuli alempien jumalolentojen yleisnimi.)
62. Kuusisiipinen enkeli 1904
Taiteilijan vaimo Nadežda Zabela-Vrubel on esikuvana myös demoni- ja enkeliteemaan liittyvässä teoksessa Kuusisiipinen enkeli vuodelta 1904. Vrubel ei kuvaa teoksissaan oman aikansa elämää vaan symbolisia hahmoja: Kristusta, Hamletia, Demonia, Profeettaa ja enkeleitä. Myöskin tavallisemmissa maalauksissa, kuten esimerkiksi Venäläinen ritari vuodelta 1898, aihe saa uuden tulkinnan.
64. Sankari1898
Reaalimaailma yhdistyy fantasiaan, ritari on aivan konkreettinen, mutta ritarin ja hevosen valtava koko tuo mieleen luonnon jättiläismäisen voiman. Taustan maisema vaikuttaa arvoitukselliselta maailmalta, johon ritari hevosineen kuuluu. Arvoituksellista on myös päivän muuttuminen yöksi. Metsä muuttuu pelottavaksi ja salaperäiseksi. Vrubel maalasi teoksen seinämaalaukseksi varakkaaseen yksityiskotiin, ja tästä syystä maalaukselle on ominaista koristeellisuus, joka yhdistää kaikkia maalauksen yksityiskohtia. Tutki, miten ritarin viitta on ommeltu ja miten hänen sotisopansa on koristeltu ja kiinnitä huomiota kuusen oksien muodostamaan kuvioon. Kaikki nämä yksityiskohdat tekevät sellaisen vaikutelman kuin kyseessä olisi seinävaate.
Vrubelin rakkaus luontoon käy ilmi hänen monissa teoksissaan, kuten hänen vaimonsa kuuluisan laulajattaren Nadežda Zabela-Vrubelin muotokuvassa, jossa maalauksen taustana on koivumetsä. Erityisesti Vrubel piti sireeneistä. Lilanväriset sireenitertut kiinnostivat taiteilijaa mystisellä kauneudellaan. Sireenitauluissa esiintyy usein myös salaperäinen naishahmo, joka symboloi luonnon henkeä.
66. Ruusu lasissa 1904
65. Nadežda Zabela-Vrubel tsaarintytär Volhovan roolissa Rimski-Korsakovin oopperassa Sadko 1898
67. Nadežda Ivanovna Zabela-Vrubel koivujen edessä 1904
68. Sireeni 1901
63. Aamu 1897, osa seinämaalauksesta