Vasnetsov, Viktor Mahailovitš
(1848 – 1926)
Omakuva 1873
Hän opiskeli Pietarin Piirustuskoulussa Ivan Kramskoin ja Taideakatemiassa Pavel Tšistjakovin oppilaana. Alussa hän maalasi ns. laatukuvia (Laatukuva eli genrekuvamaalaus, ransk. genre = laatu, laji, suku, tarkoittaa taidehistoriassa maalauksia, jotka kuvaavat jokapäiväisen elämän tapahtumia.) Vuodesta 1880 lähtien hänen aiheinaan olivat Venäjän historiaan, taruihin ja satuihin kuuluvat aiheet. Nämä teokset herättivätkin suurta huomiota. Vasnetsov toimi myös teatterilavastajana ja kirkkomaalarina, esimerkkinä Vladimirin tuomiokirkko Kiovassa. Moskovassa sijaitsevan Tretjakovin gallerian ulkosivun maalaukset ovat Vasnetsovin työtä.
Urhot 1898 Tretjakovin galleria
Vasnetsov tutki vanhoja venäläisiä legendoja ja perimätaruja. Hän kutsui itseään historialliseksi fantasiataiteilijaksi, millä hän tarkoitti sitä, että taiteensa liittyy kansan mielikuvituksen hahmoihin. Hänelle mieluisia sankareita olivat slaavilaisten kansantarujen ritarit, joille oli ominaista sotilaallinen uljuus ja viisaus, voima ja rohkeus. Juuri tästä syystä Ilja Muromets, Dobrynja Nikititš ja Aljoša Popovitš ovat Vasnetsovin kuuluisan maalauksen Urhot sankareita. (Tretjakovin galleriassa)
52. Sankari tienristeyksessä 1882
Samaa teemaa taiteilija kuvaa teoksessaan Sankari tienhaarassa vuodelta 1882. Onko kysymyksessä taru vai todellinen tapahtuma? Me näemme taulussa aseistautuneen ratsastajan, joka on pysähtynyt tien vieressä olevan tietäjä-kiven luokse, johon on hakattu seuraava varoitus:
Jos menet suoraan eteenpäin, et pysy hengissä.
Sinne et pääse jalan, ratsastamalla etkä lentäen.
Jos menet oikealle, pääset naimisiin,
jos menet vasemmalle, tulet rikkaaksi.
Ritari on vaipunut ajatuksiinsa miettiessään, minkä tien valitsee. Kaikki maalauksen yksityiskohdat kuvaavat jännittynyttä odotusta: synkkä laskevan auringon valo, aron yläpuolella lentelevä varis, kivi, joka kasvaa unohduksen ruohoa, luurangot ja pääkallot. Voimmeko yhdistää tämän sankarin johonkin historialliseen henkilöön? Taiteilija on maalannut tämän sankarin kuvaamaan kaikkia tarujen sankareita. Hän on yhdistänyt samaan kokonaisuuteen sekä satua että reaalisen todellisuuden elementtejä historiasta ja aineellisesta kulttuurista.
51. Runonlaulaja 1910
Vasnetsov on sanonut, että jokaisessa taideteoksessa, sadussa, tarussa ja näytelmässä, on mukana kansan sisin olemus, ulkoinen ja sisäinen, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuuskin. On tärkeää, että ihminen muistaa ja arvostaa omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Samoin on tärkeää, että kansa muistaa ja arvostaa omaa historiaansa. Venäläisiin taruihin ja muinaisiin runonlaulajiin liittyy myös teos Runonlaulaja vuodelta 1910, jossa paikalle kerääntyneet kuuntelevat vanhan tietäjän laulua ja guslin soittoa.