Surikov, Vasili Ivanovitš
(1848 -1916)
Omakuva
kuvasi historiallisia aiheita. Hänkin opiskeli Pietarin taideakatemiassa Pavel Tšistjakovin oppilaana. Surikov kuului Kiertävien taidenäyttelyiden toverikuntaan ja Venäläisten taiteilijoiden liittoon. Hän oli kiinnostunut murrosajoista Venäjän historiassa ja etsi niistä yhtäläisyyksiä oman aikansa tapahtumiin.
Häntä kiinnostivat Venäjän historian voimakkaat henkilöt, kuten esimerkiksi teoksen Pajaritar Morozova 1887 (Tretjakovin galleria), joka oli 1600-luvulla elänyt vanhauskoisten johtaja, joka karkotettiin Siperiaan.
Pajaritar Morozova 1887,
Tretjakovin galleria
Maalaus Stepan Razin, joka valmistui vasta vuonna 1906, kuuluu ajallisesti samaan historian vaiheeseen kuin Pajaritar Morozova. Stepan Razin oli ( 1630 – 1671) Donin kasakoiden johtaja, joka johti kasakoiden hyökkäysretkeä Persiaan ja myöhemmin näiden kansannousua Venäjän hallitusta vastaan. Lopulta kapina hajosi kapinallisten keskeisiin ristiriitoihin.
33. Stepan Razin 1906
Stepan Razin vangittiin, vietiin Moskovaan, kidutettiin ja revittiin kappaleiksi Punaisella torilla. Kansansävelmän sanojen mukaan donilainen atamaani Stepan Razin pitää miestensä arvonantoa tärkeämpänä kuin juuri vaimoksi ottamaansa persialaista prinsessaa ja heittää tämän siksi Volgaan hukkumaan. Yhteistä näiden molempien maalausten Pajaritar Morozova ja Stepan Razin päähenkilöille on vallan vastustaminen. Stepan Razinia esittävässä maalauksessa ei ole kuitenkaan mitään vallankumoukseen viittaavaa, tunnelma on pikemminkin hiljainen ja unelias. Päähenkilöstä välittyy kuitenkin mietiskelevää voimaa, kansan unelma vapaudesta. Stepan Razinia askarruttaa ikuinen kysymys ”Minne olet menossa Venäjä?
Streltsien teloituksen aamu 1881, Tretjakovin galleria
Murrosaika Venäjän historiassa oli esimerkiksi Pietari I:n nousu valtaistuimelle, jota ennen hänen oli kukistettava streltsien kapina. Tähän aikaan liittyy kaksi Surikovin teosta Streltsien teloituksen aamu ja Menšikov Berjozovissa, joista molemmat ovat Tretjakovin galleriassa. Streltsit olivat Venäjän tsaarin Iivana Julman 1540 – 1550 perustama sotilasyksikkö, josta osa muodosti tsaarin henkivartiokaartin. Streltseillä oli etuoikeutettu asema ja suuri vaikutusvalta Venäjän 1600-luvun sisäisissä valtataisteluissa. Streltsit tekivät vuonna 1698 epäonnistuneen kapinayrityksen Pietari I:stä vastaan, joka pani rangaistukseksi toimeen tuhansien streltsisotilaiden joukkoteloituksia ja määräsi joukot hajotettavaksi. Streltsien teloituksen aamu -teos kuvaa hetkeä ennen kuolemanrangaistuksen toimeenpanoa. Paikalla on kansaa, teloitettavien sukulaisia, Pietari I valkoisen hevosen selässä sekä joukko hänen sotilaitaan. Surikov kuvaa lähinnä ihmisten välisiä jäähyväisiä, mikä antaa teokselle voimakkaan dramaattisen leiman. Jokaisella maalauksen henkilöllä oli oma henkilömalli.
Menšikov Berjozovissa 1883, Tretjakovin galleria
Menšikov Berjozovissa -maalauksen päähenkilö on Alexandr Menšikov (1673-1729). Hän oli Pietari I:n hyvä ystävä, joka tuli vaatimattomista oloista. Hänestä tuli tsaarin läheisin virkamies ja Pietarin kaupungin kenraalikuvernööri. Pietarin kuoleman jälkeen 1725, Menšikov teki parhaansa, jotta kruunu siirtyisi Pietarin vaimolle Katariina I:lle. Kahden vuoden ajan Menšikov toimi todellisena hallitsijana, mutta vuonna 1727 häntä syytettiin valtion varojen kavaltamisesta, ja koko perhe karkotettiin Siperiaan Berjozovin kylään.
Muita Surikovin kuvaamia historian henkilöitä olivat Jermak ja Aleksandr Suvorov. Mutta Surikovin teokset eivät ole pelkästään historian kuvitusta. Taiteilija oli huolellisesti tutustunut kuvaamansa ajan elämään ja tapoihin. Tarkan ajankuvauksen lisäksi Surikovin historiamaalauksissa välittyy hänen henkilökohtainen suhtautumisensa historian tapahtumiin ja niiden henkilöihin.
34. Jermak Siperiaa valloitttamassa 1895
Maalauksessa Jermakin Siperian valloitus vuodelta 1895 kuvaa ratkaisevaa taistelua Jermakin joukkojen ja Siperian kaanin joukkojen välillä vuonna 1581. Jermak Timofejevitš (kuollut vuonna 1585) oli venäläinen kasakkapäällikkö ja Siperian valloittaja. Hänestä kertovaa kansanrunoutta syntyi jo 1500-luvulla. Myöhemmin häntä ovat kuvanneet monet kirjailijat ja taiteilijat. Joukot tapaavat Tobol-joella. Siperialaisen kaanin joukoilla on aseinaan pelkästään jousia ja keihäitä, mutta tilanne on myös Jermakin joukolle vaikea. Maalauksessa näkyy tilanteen vakavuus, erilaiset ihmistyypit ja luonteet. Surikov suunnitteli huolellisesti jokaisen maalauksessa olevan henkilön. Jermakin kasakoita yhdistää yhteinen voitontahto, kun taas Siperian kaanin sotilaiden kasvoilta kuvastuu sekä rohkeus, kauhu, epätoivo että paniikki. Taiteilija on kuvannut hyvin tarkasti vanhat aseet ja eri kansallisuuksien, kuten esimerkiksi tataarien ja kirgiisien tyypilliset puvut. Kun tutkimme maalauksen värejä, huomaamme, että sumuinen syksyinen päivä on sammuttanut värit, mikä korostaa tapahtuman dramaattisuutta, ja vaimennetut punaisen, vaaleanpunaisen, sinisen, keltaisen ja ruskean sävyt muistuttavat meitä ajan haalistamasta vanhasta brokadista.
35. Suvorov ylittää joukkoineen Alpit 1899
Seuraava maalaus liittyy Aleksandr Suvoroviin (1729 – 1800). Hän oli venäläinen marsalkka, joka tunnetaan yhtenä harvoista sotapäälliköistä koko maailmassa, joka ei hävinnyt yhtään käymäänsä taistelua. Hän osallistui sotiin Puolaa ja Turkkia vastaan. Suvorov osallistui menestyksellisesti myös Venäjän sotiin Napoleonin vastaan. Hän johti Venäjän ja Itävallan armeijoita voitokkaan Italian Alpeille suuntautuneen sotaretken aikana vuonna 1799. Venäjän Ruotsia vastaan käymän Kustaa III:n sodan (1788 – 1790) jälkeen rakennettiin Vanhan Suomen alueelle kenraali Suvorovin johdolla voimakas Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä suojaamaan Venäjän pääkaupunkia Pietaria. Maalaus Suvorov ylittää joukkoineen Alpit vuodelta 1899 on maalattu kyseisen tapahtuman 100-vuotispäivän johdosta. Taiteilija kuvaa teoksessa sotaretken ratkaisevaa vaihetta. Venäläiset sotilaat kiiruhtavat vuorisolan kautta pelastamaan tovereitaan, jotka ovat ranskalaisten piirittämiä. Venäläiset laskeutuvat alas vuoren rinnettä. Hevosen selässä istuva Suvorov kannustaa sotilaitaan. Synkät sinertävät värisävyt korostavat tapahtuman dramaattisuutta.
36. Lumilinnan valloitus 1891
Surikovin taide liittyy niin kiinteästi Venäjän kansaan, sen historiaan ja traditioihin, että jopa arkielämää kuvaava teos Lumilinnan valloitus vuodelta 1891 vaikuttaa historialliselta maalaukselta. Teos kuvaa laskiaisen viettoon liittyvää siperialaista leikkiä, jossa osallistujat jakautuivat puolustajiin ja valtaajiin. Lumilinnan valtaaminen merkitsi sen hävittämistä. Ratsumiehet hyökkäsivät ja puolustajat yrittävät säikäyttää huudollaan hevosia. Voittaja oli se, joka ensimmäisenä pääsi linnoitukseen. Hän sai palkinnoksi lumipesun. Tuskinpa missään muussa venäläisessä maalauksessa on yhtä paljon nuorten huimapäisyyttä ja kansanjuhlan iloa. Tästä maalauksesta välittyy virkistävä pakkassää. Kirkkaat ja puhtaat värit rekipeitteen kuvioissa, ihmisten vaatteissa ja leikkiin osallistuvien kasvoilla korostavat teoksen iloista tunnelmaa.