Kuindži, Arhip Ivanovitš
(1842 – 1910)
Vasnetsovin maalaus 1869
oli maisemamaalari. Hän opiskeli itsenäisesti Pietarin Taideakatemiassa ja kuului Kiertävien taidenäyttelyiden toverikuntaan. Maisema-maalauksissaan Kuindži käyttää valaistusta ja värisävyjä omaperäisesti ja pyrkii näin ilmaisemaan näkemyksensä luonnosta. Hän toimi myöhemmin Taideakatemian opettajana ja hänen oppilaitaan olivat esimerkiksi Konstantin Bogajevski, Arkadi Rylov ja Nikolai Roerich.
42. Kuutamoyö Dnjeprillä 1880
Kuindži tutki jatkuvasti luontoa ja pyrki välittämään vaikeasti tavoiteltavia tunnelmia, joille on ominaista kirkkaat värisävyt. Maalaus Kuutamoyö Dnjeprillä vuodelta 1880 oli valtava menestys. Teos kirjaimellisesti mykisti Pietarissa järjestetyssä näyttelyssä kävijät. Heidän oli vaikea uskoa, että tavallisilla väreillä oli mahdollista saavuttaa veden ja pilvien läpikuultava valo. Pohdiskeltiin, oliko taulun taakse asetettu lamppu vai oliko taiteilija kehittänyt kemialliselta koostumukseltaan uudenlaisia värejä.
46. Yö 1905 - 1908
Kyseessä oli kuitenkin taiteilijan pitkäaikainen värien suhteiden kokeilu ja etsintä, jonka avulla hän saavutti haluamansa vaikutelman. Taidokkaalla väritäplien yhdistämisellä ja sommittelulla Kuindži onnistui maalaamaan auringon ja kuun valon lumeen, auringon valon koivumetsikössä, laskevan auringon valaisemien vuorten huippujen hämmästyttävän kauneuden. Samaan aikaan taiteilija saavutti myös muuta. Suurenmoinen, rauhallinen luonto on edessämme myös teoksessa Yö vuosilta 1905 – 1908.
43. Kuunvalotäpliä metsässä 1898 - 1908
44. Meri, Krim 1890
45. Auringonlasku 1900