Teoksista

Syksy kirkkaine väreineen kiehtoi taiteilijaa. Tässä Syksy-teoksessa maisema muodostuu sinisistä, vihreistä, keltaisista ja punaisista väriläikistä. Arhip Kuindži maalasi suurenmoiset teoksensa ikään kuin yhdellä henkäyksellä – kevyesti – välittäen hetken kokemuksen, joka on syntynyt upean luonnonilmiön kosketuksesta.
Arhip Kuindži syntyi Mariupolissa kreikkalaisen suutarin perheeseen. Hän työskenteli valokuvastudion retusoijana Taganrogissa. Maalaustaidetta Kuindži opiskeli ensin itsekseen ja myöhemmin Pietarin taideakatemiassa vain yhden vuoden 1868. Vuodesta 1875 vuoteen 1879 hän oli venäläisten taidemaalarien perustaman Vaeltajat (peredvižniki) ‐ryhmän jäsen. Vuonna 1878 hän sai arvonimen ”ensimmäisen asteen taiteilija” maalauksistaan Valamon saarella (1873), Kuorma-ajurien maantie (1875) ja Ukrainalainen yö (1876), jotka kaikki ovat Tretjakovin galleriassa Moskovassa.
Vuodesta 1893 hän oli Taideakatemian jäsen. Kuindžin eeppiset maisemat erottuvat runollisuudellaan ja kuvien romantisoimisella. Maalauksissa on tehokeinona valon tarkka kuvaaminen, kuten esimerkiksi työssä Kuun valaisema yö Dneprillä, 1880. Kuindžin taiteella oli uudistava vaikutus venäläisen maalaustaiteen kehittymiseen. Vuonna 1882 Kuindži lopetti töidensä näytteille asettamisen, mutta jatkoi maalaamista ja teki paljon kokeiluja. Vuoden 1900 paikkeilla hän maalasi suurenmoisen taulun Tammet, joka on Venäläisen museon kokoelmissa.
Kuindžille myönnettiin vuonna 1892 professorin arvonimi. Vuosina 1894–1897 hän johti Keisarillisen taideakatemian maisemamaalauksen osastoa, ja hänen oppilaitaan olivat Konstantin Bogajevski, Nikolai Roerich ja Arkadi Rylov.