Ilja Maškov syntyi vuonna1881 Volgogradin alueella Donin rannalla Mihailovskajan kylässä talonpoikaisperheeseen. Vuosina 1900 - 1905 ja 1907 - 1910 hän opiskeli Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa Valentin Serovin, Konstantin Korovinin ja Apollinari Vasnetsovin johdolla. Vuonna 1909 Maškov teki matka Länsi-Eurooppaan, Egyptiin ja Turkkiin. Hän maalasi asetelmia, muotokuvia ja maisemia. Erityisesti hän oli kiinnostunut väreistä, mutta hän piirsi myös paljon. Ulkomaisista taiteilijoista Maškov arvosti erityisesti Paul Cezannea. Maškovin maalauksille on tyypillistä liioittelu ja maalausten suuri koko. Hän kuului Ruutusotilas-taiteilijaryhmän perustajiin. Ryhmän ensimmäisessä näyttelyssä Maškovilta oli esillä valtavan suuri työ ”Omakuva ja Pjotr Kontšalovskin muotokuva”. Teos tyrmistytti moskovalaisyleisön. Maalauksessa ystävykset on kuvattu musisoimassa puolialastomina lihaksikkaina voimamiehinä. Skandaalit seurasivat nuorta, kiihkeää luonnonlahjakkuutta. Elämänkokemusta hän keräsi ihmisten parista, työskentelemällä kauppiaiden apulaisena sekä tutustumalla Euroopan museoihin. Maškov erotettiin Moskovan taideoppilaitoksesta vuonna 1910, mutta hän perusti Moskovaan erittäin suositun studion, jossa hänellä oli omia taiteilijaoppilaita. Maškov kuului myös Moskovan taiteilijoiden yhdistykseen vuosina 1927–1929 ja Taiteen maailma -ryhmään vuodesta 1916.

Taiteessa Maškovin pyrkimyksenä oli palauttaa taide ”taivaasta maa päälle” ja tästä syystä hän maalasi maallisia aiheita mm. katukylttejä ja tarjottimia käyttäen töissään kansanomaisia aiheita. Hänen asetelmiensa ja muotokuviensa primitivismi on puhdassydämistä ja aitoa. Hän kuuluukin tuon taidesuunnan parhaimpiin edustajiin.

Maškov kuoli 20.3.1944 huvilallaan Abramtsevossa. Hänet on haudattu Moskovaan Novodevitšin hautausmaalle.
Maškovin kuuluisimpia töitä ovat Omakuva vuodelta 1911, Geneve- järvi vuodelta 1916 ja Taiteilija Adolf Milmanin muotokuva vuodelta 1917.