Teoksista

Zinaida Serebrjakova oli lahjakas venäläinen taiteilija. Hänen isoisänsä äidin puolelta professori ja akateemikko Nikolai Benois oli Pietarin arkkitehtiyhdistyksen puheenjohtaja. Taiteilijan isä Jevgeni Lansere oli kuuluisa kuvanveistäjä. Zinaida Serebrjakova sai parhaan mahdollisen koulutuksen. Hän kävi matkoilla Italiassa ja opiskeli Pariisissa. Tämän jälkeen hän työskenteli muun muassa lahjakkaan muotokuvamaalari Osip Brazin ateljeessa. Zinaida Serebrjakova oli Taiteen maailma‐ryhmän jäsen.
Kansalaissodan vuodet olivat taiteilijalle erittäin raskaat. Perhe, jossa tuolloin oli neljä lasta, joutui lähtemään maatilaltaan ja muuttamaan Harkoviin. Samana vuonna 1919 perheen isä kuoli lavantautiin. Taiteilijan oli vaikea elättää perhettä ja vanhaa sairasta äitiään. Elämästä selviytyminen vaati suuria ponnistuksia. Maalauksen Korttitalo 35-vuotias taiteilijatar on maalannut vuonna 1919 muutama kuukausi miehensä kuoleman jälkeen. Teoksessa Serebrjakova kuvaa lapsiaan Sašaa, Tanjaa, Katjaa ja Ženjaa, jotka rakentavat korttitaloa. Poikien kasvoilla näkyy mietteliäisyyttä, keskittyneisyyttä ja neuvottomuutta. He katsovat hentoa rakennelmaa huolissaan, koska se voi hajota minä hetkenä tahansa. Koti oli aina merkinnyt Zinaida Serebrjakovalle hyvin paljon. Korttitalo kuvaa symbolisesti heidän silloista elämäntilannettaan, joka oli niin epävakaa ja horjuva, että se saattoi luhistua hetkessä. Aikaisemmin taiteilija oli kuvannut iloista ja huoletonta lapsuutta, mutta tässä teoksessa pääteemana ovat suru ja huoli. Maalauksen väritkin korostavat tätä tunnelmaa. Pöydällä korttitalon vieressä on nukke, mutta tyttö, jolle nukke kuuluu, on menettänyt kaiken kiinnostuksensa sitä kohtaan. Voimme vain kuvitella, mitä lapset ajattelevat. Varmaankin he muistelevat huoletonta ja iloista elämää, kun isäkin oli vielä elossa.
Vuonna 1920 perhe pääsi palaamaan Petrogradiin omaistensa lähelle isoisän asuntoon. Zinaida Serebrjakova maalasi kaiken vapaa-aikansa kaupungin maisemia, ympäristön palatseja ja puistoja, muotokuvia ystävistään, itsestään sekä lapsistaan.
Muutaman vuoden kuluttua, kuin kohtalon oikusta, taiteilijan perhe hajosi traagisesti kuten tämä korttitalo. Taiteilija jätti lapsensa vanhan äidin huollettaviksi ja matkusti Pariisiin etsimään työtä ajatellen, että lähtee Pariisiin vain vähäksi aikaa, mutta tosiasiassa hän jäikin sinne ainiaaksi.

Venäläisestä wikipediasta

Nicholas Benois (ven. Николай Леонтьевич Бенуа, Nikolai Leontjevitš Benua; 13.
heinäkuuta (J: 1. heinäkuuta) 1813 Pietari – 23. joulukuuta (J: 11. joulukuuta) 1898 Pietari) oli venäläinen arkkitehti, joka toimi Pietarhovissa ja muissa Pietarin esikaupunkialueilla. Benois syntyi ranskalaiseen perheeseen Pietarissa ja opiskeli Pietarin taideakatemiassa vuosina 1827–1836. Hän työskenteli kahdeksan vuotta keisari Nikolai I:n hovitaitelijana ja oli suunnittelemassa Pietarhovia. Benois suunnitteli myös muutamia rautatieasemia Venäjällä sekä muutamia palatseja kuten Strelnan ja Tsarskoje Selon. Benois meni naimisiin Camilla Cavosin kanssa, jonka isä oli suunnitellut Mariinski-teatterin. Pari sai kolme lasta: Alexandre Benois oli teatterisuunnittelija, Albert Benois taidemaalari ja Léon Benois arkkitehti. Léon Benois oli näyttelijä Peter Ustinovin äidin isä. Nikolai Benois on suunnitellut Helsingin Ruotsalaisen teatterin rakennuksen. Se valmistui vuona 1866.