Vamia tarttuu Perusteista poluille -hankkeessa siihen, että tunnistaisimme aikaisempaa paremmin ne opiskelijat, jotka eivät ole olleet erityisen tuen piirissä perusopetuksessa tai heillä ei ole ollut riittävää kielitaitoa tai muita mahdollisuuksia perustaitojen omaksumiseen. Erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat tunnistetaan jo hyvin, sillä perusopetuksen ja Vamian välinen saattaen vaihto toimii hyvin.
Tavoitteena on luoda toimiva tapa tunnistaa opiskelijoiden perustaitojen heikkouksia. Sen saavuttamiseksi tavoitteena on luoda aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä perusopetuksen ja Vamian yhteisten aineiden opettajien välille ja luoda toimintamalli, jonka avulla kartoitetaan uusien opiskelijoiden perustaitoja yhteisten tutkinnon osien eri osa-alueilla. Tarkoituksena on tietoisesti löytää niitä perustaitoja, joissa vahvistamista erityisesti tarvitaan, jotta ammatillisen perustutkinnon suorittaminen helpottuu.
Ennen perusopetuksen opettajien kanssa järjestettäviä tapaamisia kysyimme Vamian eri alojen tiimivastaavilta, millaisia perustaitoja he näkevät opiskelijoiden tarvitsevan tullessaan opiskelemaan ammattia. Näin saimme vietyä viestiä perustaitojen tärkeästä hallitsemisesta perusopetustapaamisessa eteenpäin sen lisäksi, että eri aloilla on omaakin yhteistyötä perusopetuksen kanssa mm. Vamiassa järjestettävissä ns. täsmäpäivissä, joissa alat pääsevät esittelemään toimintaansa.
Yhteistyö peruskoulujen kanssa
Koronan ja etätyösuositusten takia Teamsissa järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa perusopetuksen opettajat kertoivat avoimesti omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Saimme todella paljon erilaisia kommentteja opiskelijoiden asenteesta opiskeluun, heidän heikkouksistaan perustaidoissa sekä tietoa yhteistyöstä huoltajien kanssa.
Keskustelutilaisuudet järjestettiin kolmessa osassa: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen sekä matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen. Opettajille teetettiin tapaamisen aikana Mentimeterillä kysely siitä, mitkä ovat ne perustaidot, jotka opiskelijalla tulisi olla peruskoulun loppuessa. Kaikissa ryhmissä kykyä kohdata ja kohdella ihmisiä asiallisesti ja kohteliaasti sekä sujuvaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa pidettiin tärkeinä.
Esille tuli, että myös Vamian opiskelijoilta olisi hyvä kysyä, millaisia taitoja he kokevat, että ammattiin opiskelemaan tultaessa on syytä hallita tai mitä taitoja he olisivat tarvinneet enemmän, vahvempina tai parempina opintojensa alussa.
Kodin ja koulun yhteistyöstä voimaa
Osassa perustaidoista koulu ei ole yksin kasvattajana eikä taitojen vahvistajana, vaan myös kodin rooli on merkittävä. Polarisaatio on kuitenkin kasvanut. On vanhempia, jotka ovat hyvin kiinnostuneita ja aktiivisesti mukana oppilaan koulunkäynnissä ja sitten on vanhempia, joita ei kiinnosta ollenkaan. Koulunvastaisuutta ilmenee joissakin vanhemmissa ja se vaikeuttaa yhteistyötä. Opettaja tuntee olevansa syytettynä jostakin. Jotkut vanhemmat hoitavat asioita kuraattorin kautta eivätkä suoraan opettajan kanssa. Jotkut opettajat kokivat, että jätetään liikaa vastuuta oppimisesta koulun ja opettajien hartioille. Kotona ei enää harjoitella lukutaitoa, katsota uutisia tai keskustella yhteiskunnallisista asioita.
Säälivitoset eivät auta amikseen suuntaavaa
Käytimme juuri keskusteluiden alla julkaistua Yle Uutisten artikkelia yhtenä keskustelun virittäjänä. Artikkelissa “Vaikeuksia lukemisessa, vuorovaikutuksessa ja kellonajoissa – ammatillisista opinnoista putoaa yli 10 000 nuorta vuosittain ja osa siksi, etteivät taidot yksinkertaisesti riitä” (24.3.2021) pohditaan muun muassa sitä, pitäisikö oppilaita jättää enemmän luokalle. Hyvin yksimielisenä keskustelussa ilmeni, että monen mielestä juuri näin pitäisi tehdä – mieluummin jo ennen 9. luokkaa. “Säälivitosten antaminen on tuttua, kauhealla kiireellä kerätään keväällä mahdollisia suorituksia, joilla pääsee läpi.”
Esille tuli myös se, että nykyiset arvioinnin käytänteet mahdollistavat hyvinkin heikoilla opiskelutaidoilla ja motivaatiolla varustetun opiskelijan siirtymisen yläkoulusta toiselle asteelle. Oppiminen jää hyvin vähäiseksi, jos opiskelija korvaa esimerkiksi poissaolojaan monistenipulla. Tähän pätee hyvin sanonta: “Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.” Näitä puutteita osaamisissa paikataan sitten seuraavassa koulussa. Jotain muutosta saattaa tapahtua, kun peruskoulu saa käyttöönsä uudet arviointikriteerit esimerkiksi arvosanalle 5. Tätä keskusteluissa peräänkuulutettiin ja toivottiin vahvasti.
Kävimme yhdessä läpi sitä, mitä toivotaan, että Vamian aloittavat opiskelijat osaavat. Jotkut peruskoulun opettajat totesivat, että samoja perustaitoja he olettavat, että opiskelijat osaavat, kun he aloittavat 7. luokan.
Vastuun ottamista ja motivaatiota!
”Amiksessa pärjää kaikki” ja ”En mä näitä tarvitse, mä menen amikseen” voivat olla hyvinkin tuttuja lausahduksia, jotka kielivät ehkä motivaation puutteesta tai välipitämättömyydestä, mutta ilmentävät myös tietämättömyyttä. Halusimme keskusteluissa paitsi itse saada tietoa ammatilliseen koulutukseen, mutta myös tarjota perusopetuksen opettajille jotain ennen kaikkea niitä oppilaita ajatellen, jotka eivät motivoidu perusopetuksessa ja ovat suuntaamassa ammatilliseen koulutukseen – uskoen, että aiemmin opitulla ei siellä ole väljä.
Motivoituminen ja opiskelun merkityksellisyyden näkeminen oman tulevaisuuden kannalta voi olla paljon pyydetty varsinkin heikolta oppilaalta. Esille tuli, että monella yläkoulun oppilaalla tuntuu olevan vaikeuksia ottaa vastuuta omasta opiskelusta ja tunnistaa oman toiminnan vaikutuksia oppimistuloksiin ja arvosanoihin. Tukitoimet saattavat joidenkin oppilaiden kohdalla vaikuttaa myös siihen suuntaan, että oppilaan ei edelleenkään tarvitse ottaa tai kantaa vastuuta opiskelustaan, koska sen tekee joku muu, esimerkiksi erityisopettaja tai huoltaja.
Motivaattoreiksi peruskoulun puolelta toivottiin erityisesti sitä, että perusopetuksen opettajat saisivat kirjoja tai tehtävätyyppejä, joilla opiskelijalle voi osoittaa, että kyllä peruskoulussa opiskeltavia aineita, kuten matematiikkaa, äidinkieltä tai vieraita kieliä tarvitsee vielä tulevaisuudessa – myös amiksessa. Opiskelijoita voi tällä tapaa motivoida peruskouluopintojen aikana ja osoittaa yhteisten aineiden merkityksellisyys koko opintopolun aikana.
Keskustelut havainnollistivat sitä, että keskeisimpiä perustaitoja aletaan rakentaa jo perusopetuksen alimmilla luokilla, niitä vahvistetaan ja paikataan ylemmillä luokilla, ja viimeistään ammatilliseen opetukseen tullessa verkon tulisi olla niin tiivis, ettei väliinputoajia enää ole. Vamian missio on tuottaa ammatillista osaamista työelämän tarpeisiin, ja nykyinen ja tulevaisuuden työelämä vaatii niin ammattitaidon ylläpitoa kuin mahdollista uudelleen kouluttautumista. Myös aktiivinen ja osallistuva kansalaisuus ja tietoyhteiskunnassa toimiminen vaativat tiettyjen perustaitojen hallintaa.
Perusteista poluille -hanke on vielä kesken, ja tällä hetkellä on vielä avoinna, miten Vamian yhteiset opetuspalvelut jatkavat ja kehittävät perusopetusyhteistyötä. Saatu keskusteluyhteys on arvokas ja kerätty tieto tärkeää. Keskustelun määrästä ja innokkuudesta päätellen, yhteys on myös peruskoulun puolella tervetullut. Meidän on hedelmällistä jatkaa tästä ja työskennellä yhdessä nuorten, tulevaisuuden ammattilaisten tukemiseksi heidän perustaitojaan vahvistaen.
Kirjoittajat: Vamian lehtorit Riikka Mattsson, Misa Muotio ja Jura Räsänen
,