Laajemmassa mittakaavassa olen harrastellut taimikasvatusta vasta pari vuotta, mutta se on erittäin antoisaa!  Puutarhakausi alkaa siten jo tammikuussa ja pikkuisten taimien itämisen odottelussa on jotain niin kutkuttavaa.

Valitettavasti talomme sijainti taimikasvatusta varten on varsin huono. Talo sijaitsee metsän reunassa pohjoiseen päin. Valoa tulee itä ja länsi-ikkunoista, mutta koska talon takana on metsä( ja aurinko talvella matalalla), alkaa auringonvalo paistaa ikkunasta vasta maaliskuussa. No, tosin muutenkin ennen maaliskuuta ei luonnonvaloa ole taimille runsaasti, ne kun vaativat sitä 10-12 tuntia vuorokaudessa.

Ensimmäisinä vuosina kasvatin maaliskuusta alkaen kotona sekä työpaikan eteläikkunalla mm. tsinnioita, kelloköynnöstä, kesäpäivänhattua, orvokkeja, samettiruusuja, ja tietysti mausteyrttejä. Kotona kasvatuspaikkana on ikkuna, jonka eteen on rakennettu katosta roikkuvat hyllyt.

Ikkunakasvatuksen ongelmana on usein liian vähäinen valo suhteessa liian korkeaan lämpötilaan. Mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän kasvi tarvitsisi valoa. Ja kun valoa ei ole, ja kasvu on nopeaa, tulee kasveista pitkiä, honteloja, valoon päin kääntyneitä hujoppeja. Etuna omalle taimikasvatukselleni on se, että meillä ei pidetä makuuhuoneessa kovin korkeaa lämpötilaa, vain noin 18-20 astetta.

Melko pienessäkin tilassa saa kasvatettua mielettömän ison kukkamäärän keski-loppukesän kukkapenkkiin. Erityisen onnistunut ensikokeilu oli kesäpäivänhattu, josta kymmenestä taimesta on monen metrin rivi kukkamaassa. (Todettakoon, että vielä kesäkuussa maahan istuttaessa ne olivat todella onnettomia ja meinasin jo luovuttaa, mutta heinäkuusta saakka kukinta on ollut runsasta. )

Ekologinen ideaali olisi kasvattaa kaikki kesäkukat itse.
v. 2011 otetussa kuvassa ainoat sinä kesänä ostamani kesäkukat eli riippapetunia, kohtalonkukka ja lumihiutale.  Kuvassa lisäksi itse kasvatettuja/talvetettuja: verenpisarat, orvokit, jättipoimulehdet, maahumalat, kelloköynnökset.

Keväällä 2012 taimikasvatus sai uuden vaihteen, kun ostin led-kasvivalon. Ledivalo (15 W) ei energiatehokkaana sodi ekologisia periaatteitani vastaan ja on ollut erittäin mielenkiintoista havaita miten tehokas lamppu on. Sen alla kasvaneet taimet ovat vahvoja eivätkä kääntyile valoon päin. Ensimmäiset kylvöt teen jo joulukuussa: chilejä, orvokkeja. Tammikuussa kylvän heliotrooppeja ja keijunmekkoja, jotka nekin vaativat hyvin pitkän esikasvatusajan. Keväästä 2012 alkaen olen kokeillut kylvää myös erilaisia kylmäkäsittelyä vaativia perennoja, joiden käsittely ei vaadi kasvivaloja tai suuria sisätiloja, kun se tapahtuu ulkona. Näistä lisää  ja "reaaliaikaisemmin" blogissa.