Valintamme kohdistui Komatsun tuottamaan Maxifleet- järjestelmään sen monipuolisuuden vuoksi. Järjestelmä näyttää kuljettajalle reaaliaikaisena omaan työhön työvaiheittain kulutettavaa aikaa ja vertaa sitä samalla keskimääräiseen suoritukseen, jolloin mittarin väristä voi heti päätellä kehityksen. Järjestelmä tuottaa myös hakkuukoneella tehdyistä puista paikat karttajärjestelmään ja lähettää sen heti pilvipalveluun, josta esimerkiksi ajokone näkee omalta tietokoneeltaan heti puiden sijainnin. Tietoja voi myös tarkastella esimerkiksi kännykällä selaimen kautta kirjautumalla järjestelmään omilla tunnuksilla. Näin esimerkiksi ajokoneenkuljettaja voi suunnitella oman työpäivänsä teoriassa etukäteen käymättä edes työpaikalla. Metsäkoneenkuljettajan työ on itsenäistä ja kehittyminen vaatii jatkuvaa oman työn reflektointia. Järjestelmä auttaa olennaisesti kuljettajaa kehittymään ammattilaisen tasolle, kun omasta työstä voidaan karsia aikaa kuluttavat turhat työvaiheet pois.

Järjestelmä toimii opettajan työkaluna lisäten tulevaisuuden työelämävalmiuksia opiskelijoille. Järjestelmää kehitettiin automaattiseksi raportoinnin osalta, jolloin palaute kehittymisestä lähtee automaattisesti, kunhan opettaja räätälöi sopivat palautejaksot. Parhaimpina hyötyinä on mahdollisuus tulostaa opiskelijan mukaan ennen työelämään siirtymistä portfolio- raportti koulujakson aikaisesta kehittymisestä, jonka voi esittää työnantajalle työnhaku tilanteessa.

Konedatan tuottaman tiedon avulla olemme oppineet ymmärtämään eri työvaiheisiin kuluvaa aikaa aivan uudella tavalla. Näin pääsemme data avulla mahdollisten ongelmien syntyyn kiinni, tavallaan jo ennen niiden syntymistä. Jokainen opettaja lienee törmännyt tilanteeseen, jossa opiskelija ei meinaa saada jotain ”itsestään selvää asiaa” tehtyä. Bigdatan hyödyntäminen auttaa esimerkiksi juuri tässä, sillä mikäli jokin työprosessiin liittyvä olennainen työvaihe tehdään ”väärin” näkyy se heti datassa ja tätä tietoa hyödyntämällä voidaan ”pikkuasia” opettaa kerralla oikein ja eikä suuremman opetettavan kokonaisuuden oppiminen häiriinny.

Bigdatan hyödyntämisen avulla on myös mahdollista löytää omasta työstään piiloajan syöjiä, työkulttuuriin liittyviä asioita tai jopa tuottamattomia työvaiheita. Näitä ajansyöppöjä ja piilokulujen aiheuttajia löytyy datan avulla omasta työstä yllättävistä paikoista. Esimerkiksi metsäkonekoulutuksessa on tiedetty, että koneet käyvät tyhjäkäyntiä ”jonkin verran”, mutta konedata paljasti niiden käyvän tyhjäkäyntiä jopa yli 50%! Konedatan avulla saimme tiputettua tyhjäkäynnin määrää noin 25%:n määrään, joka lienee opetusteknisesti vielä perusteltua.  Opiskelijat saavuttivat konedatan hyödyntämisen avulla koneille muutoinkin ennätyksellisen suuren tuottavuuden kouluolosuhteissa, kun turha ajankäyttö osattiin hyödyntää tuottavan työn tekoon.

MaxiFleet ohjelman avulla saavutetaan työelämän vaatimustaso jo koulussa, kun järjestelmä kertoo reaaliaikaisesti kuljettajalle, mikä on vastaavien koneiden referenssi työelämässä. Järjestelmä näyttää kuljettajalle eri värisin symbolein kunkin työvaiheen, jolloin koulutuksessa voidaan keskittyä pieniin palasiin kerralla.

Hyvin tyypillistä on, että alkuvaiheessa aikaa kuluu poistettavien puiden valintaa ammattikuljettajaa enemmän, mutta omaa työtapaansa tarkastelemalla ja mittaria seuraamalla tätä voidaan kehittää täsmällisesti. Erityisesti tästä mittarista on apua, kun opiskelijoille havainnollistetaan eri työmallien tehokkuutta. Toinen merkittävä ajan syöjä ja polttoaineenkulutusta lisäävä tekijä on tylsällä ketjulla sahaaminen, mittari näyttää myös tämän kuljettajalle heti, mikäli sahaukseen kuluu kymmenesosa sekunti normaalia kauemmin. Sahauksia tulee päivässä tuhansia, vuosittain satoja tuhansia, joten näistä pienistä sekunnin kymmenyksistä saadaan huomattavia tuloksia aikaan jopa ammattikuljettajille!

Mikäli työsi kaipaa tehokkuutta, löytyy tähän ratkaisu konedata- analyysista.

Teksti: Janne Ruokonen @Motoope

Tapahtuman organisoimisessa tärkeässä roolissa olivat 365/12 –hankkeen kehittäjäopettaja Taina Halsvaha sekä Tärsky Kohtaamispaikan hankepäällikkö Outi Yli-Heikkilä. Näytteilleasettajia oli mukana n 20 eri toimijaa. Opiskelijaryhmistä järjestelyihin osallistuivat vammaistyön ja mielenterveys-ja päihdetyön tammikuussa käynnistyneet osaamisalaryhmät.

TulevaisuusTärskyt –tapahtumassa hyödynnettiin Oppimon muuntuvia tiloja. Messu- ja auditorioratkaisut sekä esteettömyys tukivat tapahtuman sisältöä ja asiakkaiden saavutettavuutta. TulevaisuusTärskyt -tapahtuma vahvisti Oppimon toimintaa oppilaitoksen, yhteistyökumppaneiden ja opiskelijoiden kohtaamispaikkana, jossa eri toimijat jakavat tietoa ja mahdollistavat uusien toimintatapojen ja palveluiden syntymistä.

Palaute tapahtumasta oli positiivista. Näytteilleasettajilta kerätyn kirjallisen palautteen kautta nousi esiin, miten messujen aikana kehittyi uusia kontakteja. Osa yhteydenotoista näytti jo messupäivän aikana mahdollistavan uuden toiminnan kehittämisen. Opiskelijat olivat hyödyntäneet tapahtuman monipuoliset messupisteet työnhakuun ja työssäoppimispaikkojen hankinnan muodossa.

Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppiminen on lisääntynyt ja samaan aikaan teoriaopetuksen tuntimäärät vähentyneet. Sähköisesti tuotettujen materiaalien ja tehtävien hyödyntäminen opetuksessa on lisääntynyt. Vallalla olevan ajattelutavan mukaisesti oppimisenkin tulee olla ajasta ja paikasta riippumatonta. Työssäni logistiikka-alan perustutkinto-opiskelijoiden opettajana olen havainnut, että opiskelijoilla esiintyy erilaisia oppimista hidastavia haasteita. Niihin pyritään vastaamaan muun muassa kehittämällä virtuaalisia oppimisympäristöjä. Moodle on Tampereen ammattiopisto Tredun käytössä oleva oppimisympäristö, jolle tämä logistiikka-alan opetusmateriaali on kehitetty.

365/12 – aina avoin ammatillinen oppilaitos -hankkeessa on tuotettu yhteistyössä Pirkanmaan Osuuskaupan ja Prisma Linnainmaan kanssa perehdytysvideoita logistiikka-alan opiskelijoiden käyttöön. Perehdytysvideoiden tarkoituksena on auttaa nuorta opiskelijaa tutustumaan tuleviin työtehtäviinsä ja niiden toteuttamisessa tarvittaviin työelämätaitoihin. Perehdytysvideoissa on kuvattu kaupan ympäristössä niitä autenttisia työvaiheita, joita opiskelija tulee kohtaamaan työelämäjakson aikana. Videoiden katsominen, tehtävien tekeminen ja materiaalien lukeminen suoritetaan pakollisena ennen työssäoppimisjaksoa, jolloin ne toimivat myös työpaikan alkuperehdytyksenä. Opiskelija voi palata videoita katsomaan tarvittaessa, vaikka työpäivän aikana mobiilisovellusta käyttäen. Opettajan näkökulmasta videot ovat tarkoituksenmukaisia ja tukevat erilasten opiskelijoiden oppimista. Esimerkiksi kielellisen ymmärtämisen tai luetun tekstin ymmärtämisen haasteiden kanssa painiskeleva opiskelija voi katsoa videoita niin monta kertaa, että ymmärtää tärkeitä työssäoppimisjakson asioita oikein.

Metsäkoneen BigDatan hyödyntäminen opetuksessa

Metsäkoneet tuottavat nykyään valtavan määrän dataa konetyöstä. Suurimmilla konevalmistajilla on konedataa keräävät fleet-pohjaiset ohjelmistot, jotka tallentavat sen pilvipalveluihin. Olemme valjastaneet tämän tiedon oppimisen ja opetuksen käyttöön.

Käyttöönotto on vaatinut ensin metsäkoneen IoT -sanaston rakentamisen, jotta erilaiset tiedostopäätteet ja alalla käytettävät lyhenteet ovat kaikille tuttuja. Järjestelmän käyttöönotto vaati myös alkuun lyhyen koulutuksen, vaikka se toimiikin automaattisesti kaiken taustalla. Uusimmista koneista tällaiset järjestelmät löytyvät usein jo valmiina, mutta koululle järjestelmien käyttöönotto vaati tietokoneiden päivityksen. Myöhemmin on tarkoitus järjestää lisää koulutusta järjestelmän käytöstä, kunhan ohjelman kaikki toiminnot tulevat tutuiksi ja saamme lisädataa ohjelmiston tuottamista tiedoista.

Valintamme kohdistui Komatsun tuottamaan Maxifleet-järjestelmään sen monipuolisuuden vuoksi. Järjestelmä näyttää kuljettajalle reaaliaikaisena omaan työhön työvaiheittain kulutettavaa aikaa ja vertaa sitä samalla keskimääräiseen suoritukseen, jolloin mittarin väristä voi heti päätellä kehityksen. Järjestelmä tuottaa myös hakkuukoneella tehdyistä puista paikat karttajärjestelmään ja lähettää sen heti pilvipalveluun, josta esimerkiksi ajokone näkee omalta tietokoneeltaan heti puiden sijainnin. Tietoja voi myös tarkastella esimerkiksi kännykällä selaimen kautta kirjautumalla järjestelmään omilla tunnuksilla. Näin esimerkiksi ajokoneenkuljettaja voi suunnitella oman työpäivänsä teoriassa etukäteen käymättä edes työpaikalla. Metsäkoneenkuljettajan työ on itsenäistä ja kehittyminen vaatii jatkuvaa oman työn reflektointia. Järjestelmä auttaa olennaisesti kuljettajaa kehittymään ammattilaisen tasolle, kun omasta työstä voidaan karsia aikaa kuluttavat turhat työvaiheet pois.

Osaamiskeskus Intro

Osana hankkeen kehittämistyötä Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa on kehitetty uudenlainen osaamiskeskus ja toimintamalli Intro, joka tarjoaa opiskelijalle matalan kynnyksen ohjaus-, tuki-, tieto- ja neuvontapalveluita ammattiin oppimiseen ja kehittymiseen. Uusi malli mahdollistaa entistä nopeamman opiskelun huomioiden yksilölliset tarpeet sekä tarjoaa tukea ja valmiuksia opintojen aikana sekä työelämään siirryttäessä.

Intron tarjoamat oppimisympäristöt ja tukipalvelut ovat: Treenaamo, Kohtaamo, Starttaamo, Tietokeskus ja Vauhtipaja, joiden konseptit tarjoavat tukea eri opintojen osa-alueisiin tai vaiheeseen. Intron yhteydessä on opiskelijoiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön käytössä uudenlainen työpaja Tuberoom videoiden ja podcastien tekemiseen. Tuberoomissa opiskelija voi tehdä itselleen video-cv:n joka auttaa työllistymisessä työssäoppimispaikkaan tai työpaikkaan.

Hankkeen myötä Tredussa on kehitetty myös uusi yrittäjyyden konsepti Starttaamo, joka aktivoi ja kokoaa yhteen yrityselämän, yhteistyötahojen, yrittäjyys- ja työllisyyspalveluiden sekä oppilaitos- ja hankeyhteistyön verkostot ja palvelut. Sen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyysosaamista ja -asennetta sekä tarjota valmiuksia työelämään. Starttaamo -konseptin toimintamalli tarjoaa opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia kehittää yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia opintojen aikana. Kampukselta löytyy Starttaamon coworking-tila tiimi- ja projektityöskentelyyn ja Starttaamossa opiskelijoiden tukena toimivat vastuuopettajat ja ohjaaja. Tarjolla on mm. työpajoja, tapahtumia, opetusta ja ohjausta. Starttaamo tarjoaa ajantasaista tietoa ja taitoja yrittäjyyteen ja työelämään. Starttaamotiimi kehittää toimintamallia asiakaslähtöisesti yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Hankkeen aikana asiantuntijaopettajat yhdessä koordinaattorin kanssa ovat olleet mukana kilpailutusprosessissa antamassa tärkeitä pedagogisia näkökulmia verkkopohjaisen välineen hankinnassa. Kilpailutukseen osallistui viisi yritystä ja hankkeen tiimi on osallistunut workshopeihin ja vaatimusluettelon sisällön suunnitteluun nimenomaan opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan tarpeet ja osaamiset huomioiden. Tiimi on myös edistänyt Tredun digitiimin syntyä ja digitaalisten työkalujen käyttöönottoa ja valintaa. Jokainen on omalla asiantuntijuudellaan tuonut näkökulmia, millaisia taitoja tämän päivän opettajuus vaatii, että pärjätään digitaalisessa maailmassa ja nykyajan työympäristöissä.

Aiemmin tuotettiin eri tutkintoalojen käyttöön opetuksessa ja ohjauksessa verkkopohjaista materiaalia, jossa visualisoitiin ammattitaitovaatimuksia. Näiden käyttö on jo jalkautunut muille osatoteuttajille ja olemme saaneet työelämän sekä yritykset mukaan kehittämään yhdessä materiaalia, joka tukee opiskelijaa ja työssäoppijaa ymmärtämään nopeammin ja ketterämmin tavoitteet, jotka työssäoppimisjaksolla on opittava.

Teksti: Sanna Kattelus, Tredu

YTO – arsenaali

Ammatillisessa peruskoulutuksessa niin nuoret kuin aikuiset opiskelevat yhteisiä tutkinnon osia yhteensä 35 osaamispistettä, joista pakollisten opintojen laajuus on 19 osaamispistettä ja valinnaisten 16 osaamispistettä, huomioiden tietysti aikaisempi osaaminen, joka tunnistetaan ja tunnustetaan.

Ytot ovat useasti haaste opiskelijoille ja tähän haasteeseen ovat hankkeen kehittäjäopettajat etsineet ratkaisuja. Hankkeessa toimii kuusi asiantuntijaopettajaa ja yleissivistävien aineiden opettajia Omniassa on 80. Kyseessä on siis iso joukko opettajia, jotka ovat varsinaista ja välillistä hankkeen kohderyhmää! Hankkeen asiantuntijaopettajat ovat oman aineensa asiantuntijoita, jotka kehittävät oman aineensa erilaisia toteutuksia, mutta samalla he toimivat kaksoisroolissa nk. agenttina/koordinaattoreina omissa oppiaineryhmissä.

Kehittämistyön isoina tuloksina on jo nyt tässä vaiheessa opetushenkilöstön pedagogisten ja digitaalisten taitojen kasvaminen, verkko-ohjausosaamisen ja tiimi- ja yhteisopettajuuden lisääntyminen sekä erityisesti avoin ja jakava toimintakulttuuri on syntymässä. Myös opiskelijoiden suoritukset verkkototeutuksissa ovat lisääntyneet.

Ytojen erilaisia toteutuksia on kehitetty ja opiskelijoille on tarjolla erilaisia toteutuksia.  Arsenaalissa on pakollisia ja valinnaisia verkkototeutuksia (non-stop, ohjattu), työelämälähtöisiä toteutuksia, yto- ja ammatillisten integraatio toteutuksia (kokkikillassa). Suunnitteilla on pakolliset työelämälähtöiset toteutukset soten oppisopimusopiskelijoille. Oppisopimusopiskelijat (yhteensä 50 opiskelijaa) suorittavat kasvun ja osallisuuden edistämisen sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen tutkinnon osissa työpaikoilla kaikki pakolliset ytot.

Uutena toteutuksena on suunnitteilla monialainen valinnainen yto, jossa teemana on ilmastonmuutos ja se toteutetaan pakohuonepelinä. Toteutus on kolmen osaamispisteen laajuinen ja muodostuu taide ja luovasta ilmaisusta, yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.

Näillä erilaisilla toteutuksilla mahdollistamme opiskelun ajasta ja paikasta riippumatta ja hankkeen kiteytys nopeammin, paremmin ja ketterämmin toteutuu käytänössä.

Teksti: Jaanamari Torniainen, Omnia

Oulun seudun ammattiopisto on mukana valtakunnallisessa 365/12 – Aina avoin ammatillinen oppilaitos –hankkeessa. Hankkeen kautta on saatu useampia kokkiopiskelijoita lähtemään täältä keskisestä Suomesta ylös Lappiin suorittamaan opintoja ja samalla tietysti tienaamaan. Palkallisen työssäoppimisen poistuttua kokoaikaisen työnteon mahdollistaa tarvittaessa hyvinkin lyhyt oppisopimuskoulutus, jonka joustavuudesta on saatu myös Lapin sesonkitöiden osalta hyviä kokemuksia. Yrityksiä on tiedoitettu tästä ja homma on saatu alun epäröinnin jälkeen sujumaan hienosti.

Opiskelijat ovat saaneet rikkaita elämänkokemuksia ja meriittejä työjaksoiltaan. Kuinka moni kokkiopiskelija pääsee esimerkiksi paloittelemaan poron ruhoja oppilaitoksessaan? Erään lounaslinjan läpi meni yhden joulukuun aikana lähes 30 000 lounasasiakasta ja meidän opiskelijamme oli yksi tämän paikan monista työntekijöistä. Oululainen ravintola-alan yrittäjä toivoi meidän opettavan opiskelijoille koulussa ”kiirettä”. Tämä opiskelija ei todennäköisesti ehtinyt tylsistymään tekemättömyyteen. Eräs tuttu helsinkiläisen hotelliravintolan entinen ravintolapäällikkö sanoikin palkkaavansa Lapin kokemuksen omaavan henkilön aina muitta mutkitta; volyymi ja työn hektisyys voivat olla aivan toista luokkaa kuin hänen sinänsä ihan vilkkaassa ravintolassaan. Tienatakin siellä voi: eräs opiskelijamme kertoi tienanneensa viiden viikon aikana 3500 euroa käteen runsaiden ylitöiden ansiosta.

Lappiin lähteminen on varmasti monelle erittäin hyvä mahdollisuus, jossa kaikki osapuolet voittavat. Usein siihen liittyy liikaa avoimia kysymyksiä, joita ei yksinkertaisesti oppilaitoksen ja yritysten kiireisessä arjessa ehditä lähteä ratkomaan. Oppilaitoksessa voidaan miettiä liikaa käytännön asioita ja epäillä, ettei ratkaisuja haasteisiin löydy. Hankkeissa voidaan onneksi keskittyä tällaisten ongelmien ratkomiseen ja eri toimijoiden kohtauttamiseen. Sen miettiminen, natsaavatko ammattitaitovaatimukset työtehtävien kanssa, on usein aivan turhaa; osaamista voidaan tarvittaessa täydentää oppilaitoksessa ja/tai muualla työelämässä. Ja niin kuin edellä oli, reissusta voi saada osaamispisteiden ja rahan lisäksi niin paljon enemmän.

Teksti: Antti Vainiokangas, OSAO

Oppimon tuotteistamistyöpaja – Turun ammatti-instituutti

Joulukuun alussa järjestimme Turun ammatti-instituutin Uudenmaantien koulutalon Oppimossa tuotteistamistyöpajan, jonka tavoitteena oli ideoida ja muotoilla Oppimon palveluketjuja yhdessä sidosryhmien kanssa. Keskeisiä kysymyksiä olivat: miten Oppimoa tulisi yhteistyön paikkana kehittää ja millainen Oppimo palvelisi parhaiten työelämää, opiskelijoita ja opetus- ja ohjaushenkilöstöä? Osallistavasta ja visuaalisesta työskentelystä vastasi Mukamas Learning Designin fasilitaattori Maija Kotamäki.

Oppimon tuotteistamistyöpajan ohjelmaa jäsensivät asiantuntijapuheenvuorot oppilaitoksen, työelämäyhteistyön ja opiskelijoiden näkökulmista. Koulutuspäällikkö Marleena Tuuri nosti puheenvuorossaan esiin työelämäyhteistyön mahdollisuudet ja sen, miten ammatillisen koulutuksen reformin myötä koulutuksen järjestäjät pystyvät paremmin reagoimaan työelämän koulutustarpeisiin. Työelämän ja oppilaitoksen yhteistyön rajapinnassa toimivat työelämäagentit Irina Erlamo ja Liisi Mattila näkivät Oppimon oppimisympäristönä, mikä tukee mm. koulutus- ja oppisopimusopiskelijoita.

Työpajan osallistujat olivat hyvin aktiivisia ja innostuneita. Workshopeissa selkiytettiin Oppimon kohderyhmiä, ja heille tarjottavia palveluita sekä pohdittiin yhteistyötapoja, joilla työelämä saataisiin aktiivisemmin mukaan Oppimon toimintaan. Arttu Harjulan (ravintola- ja catering-ala) ja Rosa Hynysen (autoala) opiskelijapuheenvuoro kiteytti sen, miten erilaisia opiskelupolkuja on olemassa. Opintojen henkilökohtaistamisen myötä Oppimo voisi tarjota väylän mm. opintojen nopeampaan suorittamiseen tai ohjauksen saamiseen koulutus- ja oppisopimusjaksojen aikana.

Miia Lehtonen
Hankekoordinaattori, Turun ammatti-instituutti

Tänä vuonna esittelimme opettajien verkostovalmennuksessa kehittämiä uusia malleja siitä, miten opintokokonaisuudet voidaan toteuttaa yrittäjämäisesti. Mallinnuksessa kokeiluun otettiin isoja organisaatioita. jotka voivat mahdollistaa laaja-alaisesti opintojen suorittamisen erilaisissa yrityksissä.

Kokemuksia parturi-kampaajaopiskelijoiden tuottamasta kauneus pop-upista

Yrittäjämäinen ammattiin opiskelu näkyi myös opiskelijoiden toteuttamissa pop-up palvelupisteissä, joissa opiskelijat tuottivat palveluja tapahtumaan osallistuvalle yleisölle. Tällaisen palvelun tarjoamasta pop-upista esimerkkinä parturikampaajien suunnittelema ja toteuttama kauneudenhoitopiste, jossa tapahtuman asiakkaat saivat hius- ja meikkauspalvelun korvausta vastaan. Wision yrittäjyyden oppimisympäristö tarjoaa opiskelijoillemme hyvän tilaisuuden oppia yrittäjyyttä. Tapahtumaa edeltäneellä yrittäjyyden valmennusleirillä opiskelijat suunnittelevat tapahtuman sisällön ja laskevat palvelulleen hinnan. Tapahtumassa vieraili myös verotarkastaja, joka opiskelijoita haastattelemalla varmisti, että tapahtuman tuotto myös ilmoitetaan verottajalle.

Wision kaikissa yrittäjyyskokeiluissa opiskelijat oppivat sen, miten tehdystä työstä pitää raportoida viranomaisille.  Opiskelijat laativat sopimuksen tuotteiden ja kalusteiden käyttökustannuksista sekä tapahtuman tilavuokrista.

Tapahtuman aikana opiskelijat keräävät asiakkailta palautetta palvelun laadusta. Palautteet käsitellään tiimeittäin tapahtuman jälkeen ja kerätyn materiaalin pohjalta opiskelijat kehittävät palvelutaitojaan.

Tänäkin vuonna tapahtumayleisö antoi paljon hyvää palautetta sekä muutamia ideoita siitä, miten palvelun sisältöä voi vielä parantaa ja monipuolistaa.

Anna-Maija Lassila
yrittäjyysvalmentaja
Wisio – Turun ammatti-instituutti

www.kiertotalous2.fi

Osallistuimme yhdessä eri yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja ensimmäistä kertaa myös Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden kanssa innovaatioleirille Tuorlassa.  Oppilatoksestamme oli mukana Tekstiili-ja muotialan opiskelijoista Camilla Mamia, Minna Virtanen, Sali Najeeb, Venla Meriläinen ja Emma Suomalainen. Mukana tiimityöskentelyssä oli myös Tarja Moisio-Rannikko.

Leirillä muodostettiin osallistujista monialaisia kolmen hengen tiimejä, joissa ratkottiin kiertotalouteen liittyviä haasteita.

Siivousvälineitä valmistava Vileda haastoi opiskelijat miettimään laitossiivouksessa käytettävien moppien kierrättämistä. Miten käyttöikänsä päähän tulleet mopit saataisiin takaisin tehtaalle ja uudelleen moppien valmistukseen materiaalina. Haastetta ratkoi kolme tiimiä, joista tuomaristo valitsi koko kisan voittajaksi tiimin, jossa Venla oli mukana. Myös tiimi, jossa Camilla ja Minna työskentelivät, sai erinomaista palautetta.

Toisena haasteen antajana oli Painovoima ry, joka on kokeillut tekokuitujen käyttöä paperin valmistukseen. Heidän haasteensa oli, että tiimiläiset kehittelisivät uusia tuotteita ja käyttötarkoituksia tekstiilipaperille. Tekstiilipaperille löytyikin uusia ajatuksia esimerkiksi lampunvarjostimina. Tässä haasteessa ei TAI:laisia ollutkaan mukana vaan kisaajat olivat muista oppilaitosista.

Kolmantena haasteen antajana oli Pääkaupunkiseudun jätehuolto Oy ja sen antamana haasteena oli keksiä vaihtoehtoja verkkokaupan tuotteiden lähetyspakkauksiin. Tehtävänä oli ideoida, miten päästä uutena ostettavasta, kuplamuovista eroon sekä kehitellä miten antaa vielä yksi elämä energiajätteeksi jo lajitellulle tekstiilimateriaalille.

Tätä ongelmaa ratkomassa oli TAI:n väestä Sali, Emma ja Tarja. Kaikki tiimit kehittelivät hyviä ideoita ja raadin arviot olivat erittäin hyviä. Tiimi, jossa kaksi TAI:laista oli mukana voitti oman haasteensa.

24h kestänyt leiri oli intensiivinen ja vaikka osallistujat olivat alun perin eripuolilta maailmaa, eri ikäisiä eivätkä tunteneet toisiaan ennestään niin yhteistyö sujui hyvin. Aika oli hyvin rajattu ja ajatukset olivat koko ajan omassa haasteessa eikä oikein ehtinyt tutustumaan muihin haasteisiin kuin vasta valmiita ajatuksia esiteltäessä. Olisi ollut todella mielenkiintoista nähdä muidenkin ryhmien työskentelyä enemmän.

Oman haasteensa leirin toimintaan ja työskentelyyn antoi sekin, että leirillä tehtävänantoihin, opastukseen ja esittelyyn käytetty kieli oli englanti. Tai:laisia se ei kuitenkaan tuntunut haittaavan.

Ei ole häpee olla AMIS.

Anna-Maija Lassila
yrittäjyysvalmentaja
Wisio – Turun ammatti-instituutti