"Viljami"  
   
 
 
 
 

 


kanget päässä ensi kertaa

 

 

 

 

 

 

 

 

2004 kevät

Tänä talvena Viljami on omistajien iloksi kehittynyt huimasti sileällä työskentelyssä. Monta vuotta junnattiin paikallaan samojen ongelmien kanssa.

Hevoinen liikkuu tätä nykyä pirteänä, rentona ja toimii yhteistyöhalukkaasti.  

Opettaja on sitä mieltä, että hevosen koulutustaso on olisi jo heA ja kyllähän Viljami hommat osaa ja hyvin toimiikin, jos vain ratsastaja osaa pyytää. Mikään automaattihan se ei ole koskaan ollut.

Estennillakin olen käynyt ja esteiden yli kyllä päästään, mutta tyyli ei päätä huimaa.

Taru Yrjövuori oli Viljamin selässä kerran hypäten reippaassa tempossa ja tuoden hevosta oikeaan ponnistuskohtaan ja jo tämä yksi ammattilaisen ratsastuskerta toi paljon varmuutta hevoselle. 

Meidän bravuuri on jumppasarjat. Todella mukavaa ja helppoa. Välillä jumppasarjoilla esteet ovat kivunneet "jopa" 90-100 cm:iin jolloin ratsastaja pistää estettä lähestyessä mieluiten silmät kiinni.

Kevään 2004 kisat

Kierreltiin alueen seurakisoissa.
Keiramon tallin maneesissa 17.4. K.N. Special 58% (vähän jarrutteli, mutta suht ok. Unohdin kertaalleen radan)

22.4. Ratsastusseura Rusko KN Special 66% (oli rento ja ok)
samoissa kisoissa Elina Järäinen ratsasti A:1 hyväksytysti 56%.
24.4. Aluekisat Koskella Elina JÄräinen ratsasti B:O (hevonen meni verkassa tosi hyvin, mutta radalla joutui maneesiin ja hyytyi aivan totaalisesti, 52,9%)
9-10.5. Viljami starttasi jälleen valjakkoajokisoissa. Olen viime kesän kokeilusta lähtien ollut valjakkokärpäsen puraisema, mutta taloudellisia mahdollisuuksia ei ole ollut useinden tuhansien varusteiden hankintaan. Maija Niemelä kuitenkin oli kiinnostunut kokeilemaan uutta hevosta ja starttasi Viljamilla helpossa alueluokassa. Kisat sujuivat hyvin ja oli todella mukavaa. Sijoitus oli upea 7/16. Ihan hyvin muutaman viikon treenaamisen jälkeen Maijalta ja Viljamilta.

6.6. oman seuran kouluksat heB 64%
20.6. ekat aluekisat Viljamilla, B:0, 61% ja ensimmäiset ei-sijoittuneet, jee!!!

2004 kesä

21.6. MJ-tallin hevoset laskettiin laitumelle. Viljami ei tapansa mukaan siirynyt kuin muutaman metrin kohdasta, jossa Eija-Liisa päästi sen irti. Muut hevoset juoksivat kyllä riemuissaan laitumen päästä päähän.

Seuraavana päivänä Viljamin allergialoimi roikkui onnettomana riekaleena hevosen perässä. Huoleni  oli suuri, kun Vilkku parka ontui toista etujalkaansa.

Mietin kovasti ja muistelin, ettei se ole koskaan ennen ontunut. Vasen etujalka on hivenen turvonnut ja lämmin vuohisen yläpuolelta. TOIVOTTAVASTI Vilmanni tulee pian terveeksi eikä jalassa ole mitään vakavaa. Eläinlääkärin neuvosta poju on tietenkin levossa, ja varmuuden vuoksi kylmään jalkaa kolmesti päivässä ihan vain jännevamman varalta.

Laitumella Viljmi oli ihan raasu. Aikaisemmin se oli Leevi-tarhakaverin pomo, mutta nyt se pelkää kaikkea. Jos joku lähestyy sitä, se ravaa paniikissa kauemmas.

2004 syksy

Ohjelmamme tänä syksynä on ollut kävelyä, kävelyä, kävelyä ja kävelyä. Elokuun alussa klinikalla todettiin massiivinen hankositeen revähdys. Alkuun kävelytimme maasta käsin, mutta yhä enenevissä määrin kävelytys on tapahtunut ratsain. Itse olen ollut Vilkun kuntouttamisen suhteen lähes neuroottinen. Meille neuvottiin, että hevosen olisi hyvä olla koko ajan pienessä liikkeessä. Olen yrittänyt keksiä kaikenmaailman keinoja pitääkseni Viljamin tarhassa liikkeellä, olen piilotellut tarhaan makupaloja, ripotellut päiväheiniä pitkin tarhaa. Tallilla olen viettänyt niin paljon aikaa, että ehdin liikuttaa parikin kertaa päivässä.

 

2004 talvi

Talvikuulumisemme ovat sellaiset, että pikkuhiljaa puolen vuoden kävelyn jälkeen olemme ottaneet ravia ja laukkaa mukaan treeniin ja Viljami on ainakin toistaiseksi ollut oireeton. (eli jalka ei ole vammakohdasta tullut lämpimäksi)  Edelleen puhutaan ravi/laukkamäärissä kuitenkin metreistä ei vielä edes minuuteista. Saimme klinikalta hyviä uutisia ja luvan ravata/laukata jo 3 kuukauden kuluttua vammasta (ultrassa ei näkynyt mitään, vamma parantunut hämmästyttävän nopeasti), mutta aluksi jalka tuntui ravailun jälkeen lämpimältä, joten jatkettiin kävelyä.

Minusta tuli myös Viljamin ainoa omistaja. Viljamin toisen omistajan matka vei pääkaupunkiseudulle ja Viljami jäi minulle. Näin ainakin toistaiseksi.