KIRJOITUSHARJOITUKSIA

Harjoituksia:      

Haukkoja on monta lajia tuulihaukka muuttohaukka varpushaukka ja kanahaukka. Kanahaukka on komea pitkäpyrstöinen ja roteva lintu. Koiras rakentaa pesän joka sisustetaan tuoreilla havuilla. Kun naaras hautoo munia koiras pyydystää samaan aikaa ravintoa. Kanahaukan ravintoa ovat teeret metsot fasaanit ja pienet nisäkkäät. Kanahaukka elee rauhallisilla metsämailla mutta saalistusretket ulottuvat soille järville ja pelloille. Pesäpuun haukka tekee vahvaoksaiseen mäntyyn kuuseen tai koivun. Puun on oltava vahvaoksainen sillä haukat voivat käyttää sukupolvesta toiseen samaa pesää.

Kotka on erämaalintu joka viihtyy kaukana asutuksesta. Maakotka on suurikokoinen pitkäsiipinen ja pitkäpyrstöinen kotka. Maakotkan erottaa merikotkasta helposti pyrstöstä joka on merikotkalla lyhyempi. Maakotkan siipien väli voi olla jopa 2,2 metriä joten se on todella iso lintu. Kotkat syövät metsoja riekkoja teeriä ja jäniksiä. Kotka on Suomessa hyvin harvinainen sillä pitkään sitä vainottiin. Kotka rauhoitettiin koska se oli jo kuolemassa sukupuuttoon. Rauhoittamisen seurauksena kotkien määrää on saatu nousemaan mutta yhä edelleen uhkana ovat pesäpuiden puute kanalintujen väheneminen ja pesinnän häiriityminen.

Ilmastonmuutos johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä jonka seurauksena ilmakehään vapautuu kasvihuonekaasuja. Kasvihuonekaasut vaikuttavat siten että lämpösäteily ei pääse poistumaan ilmakehästä yhtä nopeasti kuin aikaisemmin ja näin ilma lämpenee. Ilmaston lämpenemisellä on monia vaikutuksia kuten merenpinnan nousu sademäärien ja tuulten muutokset jäätiköiden vetäyminen ja eläinlajien sukupuutot. Kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry hiilidioksidi metaani ja alailmakehien otsoni. Hiilidioksidipäästöt johtuvat siitä että ihminen käyttää fossiilisia polttoaineita lämmitykseen energiantuotantoon ja ajoneuvojen polttoaineena. Metsien hakkuut lisäävät myös hiilidioksidin määrää sillä metsät sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea.

Mänty kanerva sammal ja jäkälä ovat karujen kangasmaiden kallioisten mäentöyräiden ja hiekkaharjujen tyypillisimpiä kasveja. Kangasmaan pohjakerroksessa kasvaa vähän heiniä mutta paljon varpuja. Kangasmetsän runsaslukuisimpia eläimiä ovat myyrät hiiret jänikset oravat hirvet ketut ja näädät. Lintulajisto on runsas. Suurin osa Suomen metsistä on kangasmetsiä mutta aivan maan eteläosissa tavataan myös jaloja lehtipuumetsiä.

Euroopassa on viisi kasvillisuusvyöhykettä: tundra aro havumetsä lehtimetsä ja nahkealehtinen kasvillisuus. Kasvillisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötila ja sademäärä. Esimerkiksi Euroopan itäosat sijaitsevat niin kaukana meristä että siellä sataa vähän. Vähäinen sademäärä vaikuttaa siihen että vesi ei riitä puiden kasvuun. Euroopan pohjoisosissa on pitkät lumiset talvet johon lehtipuut eivät ole sopeutuneet. Niinpä näillä alueilla kasva havumetsää. Havumetsän tyypillisiä puita ovat kuusi mänty ja lehtikuusi. Välimerellä kasvaa nahkealehtisiä kasveja kuten oliivipuita ja sypressejä. Puiden lehdet ovat pieniä ja vahapintaisia jotta ne haihduttaisivat mahdollisimman vähän vettä kuuman kuivan kesän aikana.