110 vuotta kansansivistystyötä

Paljon on virrannut vettä Aurajoessa noista päivistä jolloin Turun työväenopistot perustettiin: Turun suomenkielinen työväenopisto ja Åbo svenska arbetarinstitut aloittivat toimintansa vuonna 1908. Turun suomenkielisen työväenopiston ensimmäinen rehtori Väinö Juusela astui virkaansa 1.2.1908.

Juuselan tärkein tehtävä oli konkretisoida seuraavat tavoitteet: Sivistyneistön eli opista ja sivistyksestä osallisiksi päässeiden tuli vapaaehtoisesti ja korvauksetta jakaa tietoa koulua käymättömille. Kansan itsetunnon vaaliminen merkitsi myös omakielisen sivistyksen kehittämistä. Katsottiin yleisesti, että sivistys on Suomen pelastus.

Aluksi rahvaan valistamisesta käytettiin nimitystä vapaa ja vapaaehtoinen sivistystyö. Työväenopiston oppilaista oli suurin osa ruumiillisen työn tekijöitä, joille ”tiedon valoa” annettiin lukutupien ja luentojen muodossa.

Ennen opiston perustamista, jo vuonna 1899 hyväksyttiin Suomen työväenyhdistysten edustajain­kokouksessa erityinen mietintö joka sisälsi ehdotuksen: Kaikissa kaupungeissa, kauppaloissa, tehdaspaikoissa ja sellaisissa kylissä, joissa työväkeä on vähintään 100 henkeä, tulee olla työväenopisto.

Maamme itsenäisyyden alkuvuosina termi valistus vaihtui sivistykseksi. Valistuksella tarkoitettiin tuolloin ihmisen tiedollista ja älyllistä kehittämistä, kun taas sivistys korosti myös ihmisen kokonaispersoonallisuuden kehittämistä. Tämä sivistyksen etu katsottiin kuuluvaksi kaikille kansalaisille yhteiskuntaluokasta ja asemasta riippumatta. Lokakuussa vuonna 1907 kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjesäännön jossa opiston tulee olla sivistyslaitos kaupungin täysikasvuisille eli kansakouluikää vanhemmalle väestölle, varsinkin työväestölle.

Työväenopiston tulee luennoilla, keskusteluilla ja sikäli kuin tarkoituksenmukaiseksi osoittautuu, myös varsinaisella opetuksella pyrkiä laajentamaan ja syventämään kaupungin väestön yleistä kansalaissivistystä. Opetuksen tuli olla myös sitoutumatonta eli poliittista tai uskonnollista aatetta ei suvaittu, kuten ei tänä päivänäkään.

Suomen itsenäistymisen ajoilta lähtien opistot ovat tarjonneet kaupunkilaisille opetusta ja sivistystä, ollen näin vahvasti mukana turkulaisten elämässä. Opistot ovat samalla vastanneet muuttuneen yhteiskunnan tarpeisiin opetustarjonnallaan.

Näillä periaatteilla ja näillä tehtävillä jatkamme toimintaamme edelleen. Yli sadan vuoden saatossa ei yksikään tavoite ole himmennyt eikä yksikään päämäärä haalistunut. Työmme jatkuu vuosien kokemuksella, entistä laajempana ja entistä rikkaampana.

Olemme valmistaneet jälleen monipuolisen ja runsaan kurssitarjonnan tulevalle lukuvuodella, toivotan teidät kaikki tervetulleiksi opiskelemaan ja juhlimaan kanssamme 110-vuotiasta opistoa!

Sanna Orusmaa
rehtori