Vieraskynä

Vieraskynä

tyovaenopisto tekniikkaPilottimme jälkeen olemme tarjonneet joka lukukausi verkkoluentoja muiden tilattavaksi. Kertyneen kokemuksen ja muutaman hiomiskierroksen jälkeen meille on muodostunut verkkoluentojen tarjoamiseen toimintamalli, joka on noteerattu useamman muunkin opiston toimesta kenties Suomen toimivimmaksi.

Luentojemme valmistelu alkaa kertyneiden yleisötoiveiden, luennoitsijoiden ehdotusten ja ideoiden läpikäynnillä. Näiden pohjalta aloitetaan luennoitsijoiden hankinta. Nykyisin heiltä kysytään varsin alkuvaiheessa myös suostumusta mahdolliseen verkkoluentojen lähettämiseen suorana ja/tai tallenteena, jotta näemme heti minkä luentojen kohdalla lähetystä voidaan harkita. Luennoitsijoille on laadittu ohje, johon on liitetty oma sivunsa verkkoluentojen erityispiirteistä.

Kun luento-ohjelma alkaa olla muutoin valmis, aloitetaan verkkoluentotarjonnan pohdinta. Luennoitsijan luvan lisäksi huomioidaan valtakunnallinen kiinnostavuus, eli paikallisaiheet karsiutuvat pois. Lopuista valitaan kiinnostavimmiksi arvioituja luentoja resurssiemme mukaan. Merkittävin rajoittava tekijä on teknisten valvojien saatavuus, koska osaavia henkilöitä on vähän ja lähetysten on sovittava heidän aikatauluunsa.

Rehtorin vahvistettua verkkoluentotarjonnan aloitetaan markkinointi muille opistoille. Tässä on hyödynnetty Kansalaisopistojen liiton tukea. Pyrimme tekemään työtä sen eteen, että jatkossa tieto eri kansalais- ja työväenopistojen verkkoluennoista saataisiin kootuksi yhteen paikkaan, mikä helpottaisi tätä vaihetta.

Tarjolla olevien luentojen tiedot löytyvät verkkolomakkeelta, jolla opistot voivat tilata niitä ohjelmaansa. Samassa yhteydessä kerrotaan myös tärkeimmät tilaamiseen vaikuttavat seikat, kuten keskeiset tilausehdot ja hinnoittelu.

Tänä syksynä olemme pyrkineet ratkaisemaan aiemmin esiin tulleen haasteen verkkoluentojen sovittamisessa kunkin opiston aikatauluun siten, että luennot voi tilata myös tallenteena. Tällöin luennon voi esittää 4-14 vrk kuluttua sen pitämisestä. Alkuun on varattu muutama päivä tallenteen valmistelua varten. Tallenteelta esitettäessä emme tarjoa teknistä tukea etäopistolle heidän esittäessään luentoa, minkä johdosta myös hinnoittelu on tällöin alempi.

Toinen iso uudistus tehtiin hinnoitteluun, jossa sallitaan nyt yksittäisluentojen tilaaminen myös luentosarjoista, kun aiemmin sarjat on pitänyt tilata kokonaisuutena. Useampi tilaaja olisi halunnut poimia vain osan luennoista ja jotkut ovat jättäneet osia sarjoista esittämättäkin, vaikka ovat kaikesta maksaneet. Yhden sarjan kaikki luennot tilaaville lasketaan nyt meidän toimestamme erikseen alennus sarjaan kuuluvien luentojen kokonaishinnasta.

Hinnoittelussa otettiin käyttöön myös erillinen maksu lisäsijainneista, koska monet opistot toimivat maantieteellisesti laajalla alueella eri toimipisteissä. Aiemmin opistoilla saattoi olla mukana useita toimipisteitä, eikä asiaa oltu huomioitu tilausehdoissa mitenkään, mikä aiheutti päänvaivaa. Nyt näiden käsittelyyn on selkeä malli, jossa lisäsijainneista ei tarvitse maksaa täyttä maksua, mutta toisaalta saamme itse korvauksen sen käsittelyyn tehdystä työstä.

Myös peruutuskäytäntö kirjattiin nyt uutena selkeästi ehtoihin ja käyttöön otettiin tämän osalta peruutusmaksu. Peruutukset voi tehdä toimipistekohtaisesti ja maksu alenee ensimmäisen toimipisteen jälkeen.

Nämä uudistukset vastaavat aiemmin esiin nousseisiin tilanteisiin ja kokemuksen kertyessä arvioituihin mahdollisuuksiin. Vaikka tilausehtojen monimutkaisuus näiden myötä lisääntyikin, ne ovat nyt mielestämme kohtuullisen yksinkertaiset mutta kattavat, emmekä näe niissä enää suuria muutostarpeita. Tulevina lukukausina kuulostelemme, ovatko asiakkaat samaa mieltä.

En lähde tässä kaikkia tilausehtojamme ruotimaan, mutta ne ovat julkisesti nähtävillä osoitteessa http://goo.gl/drRwWY . Ehdoilla on pyritty tekemään selväksi meidän ja tilaajan vastuut, tukemaan markkinointia, vähentämään teknisiä ongelmia sekä rajaamaan omia resurssitarpeitamme ja riskejämme. Samalla olemme koettaneet olla mahdollisimman joustavia ja sallivia tilaajien suuntaan.

Ehtojen lisäksi olemme laatineet tilaajille ohjeet luentojen vastaanottamiseen, jotka löytyvät osoitteesta http://goo.gl/rMA336 . Niistä on pyritty tekemään riittävän tiiviit, että ne tulee luettuakin, mutta kuitenkin riittävän kattavat paikallisten teknisten valvojien tarpeisiin. Työn alla on vielä tarkempi tallenteelta esittämisen osio kuvankaappauksineen.

Mikään rahasampo verkkoluentojen tarjoaminen ei ole meille ollut. Tilaajilta otetaan maksu, mutta kaiken kaikkiaan tulot ovat kattaneet vain osan kaikista valmistelutyön tunneista, ohjelmistolisensseistä, laitteista, valvojien palkoista, ynnä muista erityisesti verkkoluentoihin liittyvistä kulueristä. Verkkoluentojen merkitys opistomme näkyvyydelle ja tulevaisuuden valmiuksille koetaan kuitenkin tärkeäksi. Näin ollen verkkoluentotarjontaa tullaan jatkamaan ja kehittämään edelleen.

Lähettämiemme luentojen lisäksi pidämme nyt ohjelmassamme myös muiden tahojen verkkoluentoja. Ne eivät ole vielä kovin suuria joukkoja saliimme keränneet, mutta uskomme tämän olevan suurelta osin tottumuskysymys. Tämä mahdollistaa kuitenkin sellaisten aiheiden ja luennoitsijoiden tarjoamisen, joita emme meille muuten saisi - verkostoitumishyödyistä puhumattakaan.

Ensi keväänä tulemme kokeilemaan myös paikallista luentosarjaa, jossa yksi luento pidetään Lapista verkon välityksellä. Tällaisessa tapauksessa luennoitsijaa olisi hyvin vaikea saada muutoin Turkuun tai ainakin matkakulut olisivat melkoiset.

Jatkossa aiomme edelleen pysyä verkkoluentotarjonnan kehittämisen eturintamassa vapaan sivistystyön kentällä ja verkostoitua entistä tehokkaammin muiden aktiivisten toimijoiden kanssa. Haaveissani siintää tulevaisuus, jossa voisimme rakentaa verkkolähetyksiä ja useamman opiston lähiasiantuntijoita hyödyntäen yhteisiä luentosarjoja, jotka olisivat helposti myös muiden kuin sarjaa rakentaneiden opistojen löydettävissä ja tilattavissa.

 

tero tsuto someTero Kuusela
Luentovastaava
Tiimivastaava (Elämänhallintatiimi)
Tuntiopettaja (tietotekniikka ja oppimistaidot)

maanantai, 12 syyskuu 2016

Verkkoluentojen lähettämisen pilotti

Sotiemme varjoissa mainosTurun suomenkieliseltä työväenopistolta oli jo pitkään toivottu luentojen verkkolähetyksiä, kun syksyllä 2015 asiassa ryhdyttiin tiivillä aikataululla toimeen. Luentojen valmistelun loppupuolella meille virisi ajatus Sotiemme varjoissa -luentosarjasta, jossa esiteltäisiin sotiemme vähäiselle huomiolle jääneitä aiheita. Sarjassa päätettiin kokeilla useita uusia ideoita, kuten verkkolähetyksiä, koska sitä kohtaan osoitettiin jo valmisteluvaiheessa poikkeuksellisen paljon kiinnostusta.

Meille oli aiemmin ylläpitäjämme Turun kaupungin taholta esitelty ja tarjottu käyttöön Adobe Connect -työkalua. Hyvin alustavaa pohdintaa oli alettu tehdä myös laitteistosta, jota etälähetyksiä varten tulisi hankkia.

Rehtorimme näytettyä vihreää valoa etälähetyksille, laitettiin pyörät toden teolla pyörimään. Opiston avainhenkilöille tilattiin koulutus- ja konsultointitilaisuus, jossa yhdessä asiantuntijan kanssa tutustuttiin AC:n käyttöön, tunnistettiin mahdollisia ongelmakohtia ja tehtiin laitteiden hankintasuunnitelma.

Uusia laitteita testailtiin useaan otteeseen ennen luentosarjan alkua toimivien ratkaisujen löytämiseksi. Ongelmallisimmaksi osoittautui kokousmikrofonin kautta etätahoille toteutettu äänentoisto, johon syntyi herkästi häiriöitä, jos salissa käytettiin kaiuttimia paikallista yleisöä varten. Lopulta tämä saatiin kohtuullisesti ratkaistua äänenvoimakkuutta ja mikrofonin herkkyyttä säätämällä.

Tekniikan lisäksi oli rakennettava paljon muutakin uutta. Hinnoittelumallia ja tilausehtoja tuumattiin ja viilattiin monen luonnoksen läpi, vähäisiä muualta löydettyjä esimerkkejä hyödyntäen. Luennoitsijoilta hankittiin alustavat luvat etälähetyksille ja laadittiin lupalomake ennen luentoa allekirjoitettavaksi, jotta tarvittavat luvat saatiin kirjallisina. Myös mahdollisuutta maksaa luennoitsijoille lisäkorvausta etälähetyksistä selvitettiin, mutta todettiin ettei opistomme ulkopuolelta tuleva palkkiojärjestelmä sitä mahdollista.

Luentoja päätettiin lopulta tarjota vain rajatulle määrälle etukäteen valikoituja opistoja. Valinnoissa painotettiin mahdollisten vastaanottajien aiempaa kokemusta verkkoluennoista, jolla pyrittiin vähentämään ongelmien ja meiltä tarvitun tuen määrää.

Verkkosivuillemme laadittiin tälle luentosarjalle poikkeuksellisesti aivan oma sivunsa, jossa sekä esiteltiin sarjaa mahdollisille tilaajille ja yleisölle, että jaettiin keskitetysti tietoa sarjan esityspaikoista. Sivulle laadittiin myös markkinointimateriaalia tilaajien käyttöön.

Sarjan markkinointi onnistui hyvin ja saimme mukaan kuusi vastaanottajaa. Tämä osoittautui meille varsin sopivaksi aloitusmääräksi ja saimme heidän kanssaan kartutettua hyvin kokemusta. Parilta vastaanottajalta saimme ensimmäisten luentojen jälkeen hyviä vinkkejäkin.

 SV2 Marttinen luennoi Kaatuneitten omaiset

Rovasti Erkki Marttinen luennollaan Kaatuneitten omaiset

 

Kaikesta testaamisesta huolimatta luentosarjan aikana koettiin joitakin haasteellisia hetkiä, mihin varautuen meillä oli onneksi kaksi tekniikan tuntevaa henkilöä läsnä luennoilla. Eniten vaikeuksia oli äänenlaadun kanssa vastaanottajien päässä. Parhaat tulokset tässä saavutettiin, kun käytettiin vain kokousmikrofonia ja tyydyttiin salissa luennoitsijan omaan ääneen. Pari luentoa sisälsi laulua, mikä kuulosti etätahoille kuin vanhanmallisesta radiosta tulevalta. Parhaan "purkkavirityksen" saimme puolestaan tehdä, kun eräs luennoitsija halusi esittää videota, joka saatiin lopulta vastaanottajille luotettavimmin kuvaamalla sitä tietokoneen näytöltä äänen kulkiessa kokousmikrofonin kautta.

Teknisen kokemuksen lisäksi meille oli kiinnostavaa nähdä, miten paljon yleisöä luennot keräsivät vastaanottajien päässä. Saimme heiltä ehtojemme mukaisesti luentokohtaiset luvut, joiden mukaan luentoja seurasi keskimäärin 21 ihmistä oman talomme ulkopuolella. Joissakin paikoissa luennot keräsivät paikallisesti katsoen hyvin väkeä, mutta toisaalla jäätiin hyvin pieniin määriin. Vaikutti siltä, että väkeä kertyi enemmän siellä, jossa verkkoluentoja oli tarjottu aiemminkin. Ottaessamme myöhemmin itse vastaan verkkoluentoja huomasimme mekin sellaisen ilmiön, etteivät ne keränneet yleisöä läheskään samoin kuin paikan päällä pidettävät luennot.

Pilottimme kokemusten rohkaisemana olemme jatkaneet verkkoluentojen tarjoamisen tiellä ja hioneet kokonaisuuttamme toimivammaksi, niin tekniikan kuin muiden seikkojen suhteen.

 

tero tsuto someTero Kuusela
Luentovastaava
Tiimivastaava (Elämänhallintatiimi)
Tuntiopettaja (tietotekniikka ja oppimistaidot)

Bb k12 TS 1263915991 717x359

Opettajat työskentelevät suurten muutosten keskellä, kun teknologiaa käytetään yhä laajemmin opetustyössä. Nykyisin kaikki käytetyt tekniset oppimisympäristöt tuottavat suuria määriä tietoa, joka voidaan muuttaa opettajien kannalta hyödylliseksi. Opetusanalytiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi oppilaiden opiskelumenestyksen, parantaa opetusta ja kehittää uusia opetusmenetelmiä.

blackboard 1Opetusanalytiikalla viittaan oppilaan opintosuorituksen datan keräämiseen, mittaamiseen ja analyysiin, jonka tarkoituksena on opetuksen entistä parempi optimoiminen. Data-analytiikka on jo mullistanut terveysalan, logistiikan ja kaupan alan, ja se on leviämässä yhä uusille aloille kuten opetusalalle. Mitä jos sellaista teknologiaa olisi jo saatavilla? Miten se voisi parantaa oppimisprosessia?
 
Parhaita tuloksia saadaan, kun opetusanalytiikan analysointi tapahtuu suoraan organisaation omassa oppimisympäristössä (kuten Moodlessa). Opetusanalytiikka pitää aina mukauttaa kunkin organisaation tai oppilaitoksen tarpeiden mukaisesti, jotta se osaa etsiä ja löytää oikeat asiat ja trendit. Opettajat voivat tällöin muun muassa tunnistaa helposti riskirajalla olevat oppilaat, tarkastella oppilaiden suorituksiin vaikuttavia tekijöitä, tarjoamalla ennakoivaa tukea, löytää aineistoja ja aktiviteetteja jotka vaikuttavat myönteisesti oppimiseen sekä helpottaa omaa arviointityötään.
 
word count analysisOppimisympäristön analysointityökaluilla opettajat löytävät riskiprofiilit akateemisen menestyksen, opiskeluun sitoutuneisuuden ja sosiaalisen aktiivisuuden perusteella. Riskirajat määritellään organisaatiokohtaisesti ja riskianalyysi auttaa tunnistamaan ennakoivan ja yksilöllisen tuen tarpeen. Myös oppilaiden verkkoaktiivisuudella ja sosiaalisella vuorovaikutuksella on aiempaa suurempi painoarvo opetuksessa, joten esimerkiksi keskustelualueiden toiminnan laatu, aktiivisuus ja laajuus voivat ennakoida akateemisen ja sosiaalisen riskin kasvua. Erityisesti sosiaalisten verkostojen analyysillä eli sosiogrammilla saadaan tietoa siitä, ketkä oppilaat ovat vuorovaikutuksessa kenen kanssa ja kuka jää sen ulkopuolelle tai ketkä käyttävät kriittistä ajattelua opetuksen vaatimusten mukaisesti.
 
Toisaalta tenttitulosten vertailussa voidaan analysoida erityyppisten tenttien vaikutusta oppilaan arvosanaan ja aktiivisuuden mittaaminen voi antaa opettajalle tärkeää tietoa, joka auttaa puuttumaan tilanteisiin nopeasti ja ennakoivasti. Esimerkiksi visualisointi suhteellisesta aktiivisuudesta verrattuna luokan keskiarvoon näyttää opettajalle miten eri oppilaat sitoutuneet oppimiseen ja miten oppilaan aktiivisuus tulee todennäköisesti jatkossa kehittymään. Opetusanalytiikka voi jo tänä päivänä ehdottaa opettajalle arvosanoja, jotka perustuvat kokonaisanalyysiin tentti- ja tehtäväarvosanoista, aktiivisuudesta, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja sen laadusta.
 
Analytiikkatyökalut auttavat opettajia kehittämään omaa opetustaan, saavuttamaan parempia tuloksia ja tukemaan entistä paremmin oppilaiden menestymistä. Onko oma oppilaitoksesi tai organisaatiosi jo pohtinut miten opetusanalytiikkaa pitäisi hyödyntää ja onko sitä edes saatavilla nykyisten oppimisympäristöjen kautta? Joka tapauksessa jo olemassa olevaa tietoa on hyödynnettävä entistä monipuolisemmin, kun samoilla tai kutistuvilla resursseilla on kyettävä hyviin oppimistuloksiin niin luokkahuoneissa kuin digitaalisissa oppimisympäristöissä.

jarkko eloJarkko Elo

Senior Manager
Blackboard International, Nordics
mobile : +358 40 8696061
email : Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
skype: jatael
twitter: @jarkkoelo
blackboard.com
moodlerooms.com

 

Mistä on suomen kielen verkkokurssi tehty? Saunasta, kesämökeistä ja Teemu Selänteestä. Sisukkaista opiskelijoista ja epävarmuutta sietävästä opettajasta. Oppimishalusta, kurssisuunnitelmasta ja teknisestä osaamisesta. Niistä on onnistunut verkkokurssi tehty.

Virolaisille toiseen asteen opiskelijoille suunnattu verkkokurssi Käytännön suomen kieli on Viron opetusministeriön rahoittama pilotti, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Viron- instituutin kanssa kevätlukukaudella 2016. Idea kurssista syntyi loppuvuodesta 2015 keskustellessani Viron opetusministeriön edustajien kanssa. Selvisi, että yliopistojen verkkokurssien lisäksi Virossa ei ole tehty etäopetusta oikeastaan lainkaan. Ministeriö halusi,että vieraiden kielten etäopetusta kokeiltaisiin aluksi nimenomaan suomi toisena kielenä kurssina.

Pilottikurssi haluttiin suunnata niille oppilaille, jotka eivät saa omaan kielitaitoonsa nähden sopivaa opetusta. Nämä oppilaat ovat asuneet muutaman vuoden Suomessa ja palanneet sitten Viroon. Lisäksi joillekin oppilaille saattaa tulla seinä vastaan, kun peruskoulun jälkeisessä lukiossa tai ammattioppilaitoksessa ei olekaan suomen kielen kursseja. Lähtökohtana oli siis mahdollistaa suomen kielen opiskelun jatkuminen.

Kurssi: Käytännön suomen kieli

Opiskelijoita aloitti yhteensä 12. He käyvät koulua eri puolilla Viroa, eivätkä Tallinna ja Tartto ole ainoita kaupunkeja. Jaoin osallistujat kolmeen ryhmään, jotta nettitunneista tulisi tehokkaampia. Yhden tunnin kestoksi päätin 75 minuuttia. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että 45 minuuttia on lyhyt aika, vaikka tunnilla olisi vain kolme oppilasta. Tunnit pidettiin arki­iltaisin tavallisen koulupäivän jälkeen.

Viro etaopetus screen shot 1

Lähtökohtana oli aloittaa taitotasolta A2, mutta ensimmäisellä tunnilla selvisi, ettei kaikilla ole samanlaiset valmiudet. Pari osallistujista oli opiskellut suomea itsenäisesti vasta muutaman kuukauden. Tein ryhmäjakoon pieniä muutoksia, minkä jälkeen osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä tunteihin.

Kurssin tavoitteena oli edistää oppilaiden kommunikointia suomen kielellä. Pääpaino oli siis keskustelussa. Tunnin aluksi vaihdettiin kuulumiset. Esittelin sitten tunnin teeman ja siihen liittyvät suulliset tehtävät. Jokainen osallistuja sai vuorollaan kertoa harrastuksistaan, millainen perhe hänellä on tai minkälainen hänen suhteensa on saunaan. Välillä oli myös kirjoitusharjoituksia ja kurssin aikana koottiin myös jokaisen suomenkielinen CV. Tunnin jälkeen jaoin yhteiset muistiinpanot sekä linkin peda.netissä olevaan lisämateriaaliin, jota loin kurssin teemoihin liittyen. Nettitunteja varten käytimme ilmaista Google Hangoutsia. Tuntien valkotauluna toimi Google Docs ja sanakoepohjana Quizletin flashcardsit.

Nettitunnin suurin rajoite on se, ettei osallistujia voi asettaa keskustelemaan parin kanssa tai pienessä ryhmässä, kuten luokkahuonetilanteessa. Tämän takia keskusteluharjoituksiin pitää varata hieman enemmän aikaa. Lisäksi tulee huomioida se, että pienet tekniset murheet vievät osan tunnista. Vaikka keskiviikkoiltana kaikki on sujunut kuin tanssi, voi torstain tunnista mennä ensimmäinen vartti siihen, että saadaan kaikki mukaan tunnille.

Luokkatovereita verkkokurssilta

Viro etaopetus screen shot 2Ennen tämän kurssin ohjaamista olin epäillyt sitä, voiko verkkokurssin osallistujien välille muodostua tavallista luokkahuonetta muistuttavaa ilmapiiriä. Olen opettanut kolme lukuvuotta Etäkoulu Kulkurin verkkokursseilla. Ne perustuvat pääasiassa tekstipohjaiseen työskentelyyn, mikä tarkoittaa sitä, että minä opettajana laadin tehtäviä, jotka oppilaat käyvät sitten tekemässä verkko­oppimisympäristössä. Peda.net on hyvin kehittynyt ja monipuolinen ympäristö, jossa on myös mahdollisuus kommentoida tehtäviä ja käydä siten keskustelua. Silti usein on ollut aistittavissa, ettei oppilaiden välille synny aktiivista vuorovaikutusta.

Hyvänä poikkeuksena ovat olleet nettitunnit, joita järjestetään kurssista riippuen 2-4 kertaa vuodessa. Nettitunnit ovat kuitenkin vapaaehtoisia, jolloin osa oppilaista ei ole mukana lainkaan. Tällöin yhteishenki ei pääse rakentumaan kovin tiiviiksi.

Kevään kurssin edetessä huomasin kuitenkin ilokseni, että pienissä ryhmissä alkoi kasvaa luokkahuonetta muistuttava yhteishenki. Opiskelijat rentoutuivat, alkoivat tervehtiä toisiaan tunnin alussa iloisesti ja olivat selvästi kiinnostuneita vaihtamaan mielipiteitä. Ja mitä enemmän annoin heille aikaa ja tilaa tunnilla, sitä enemmän kuului puhetta ja naurua. Vaikka opiskelijat eivät olleetkaan fyysisesti samassa tilassa, tuli Google Hangoutsiin liittymisestä vastaavaa kuin luokkahuoneeseen astumisesta: onpa kiva nähdä taas ja opiskella yhdessä.

Mahdollisuuksia verkossa

Suomen ja Viron välistä koulutusyhteistyötä on suunniteltu jo jonkin aikaa. Suomenlahden ylittävä verkkokurssi olisi konkreettista yhteistyötä. Näkisin, että S2­oppilaat innostuisivat opiskelemaan yhteisellä kurssilla, koska yhteisen vieraan kielen lisäksi jaettavana olisi erilaiset kulttuurit ja kieliympäristöt. Oppilaat voisivat ottaa enemmän vastuuta kurssin sisällöstä, mikä motivoisi heitä paremmin ja sitoisi yhteisiin tavoitteisiin. Ilmiöpohjainen työskentely sopisi hyvin myös verkkokurssin pohjaksi.

Etäopetuksen uusia mahdollisuuksia voisi olla myös edistyneiden oppilaiden lisäkurssit. Kevään verkkokurssi on osoittanut, että vapaaehtoiselle kurssille osallistuvat oppilaat ovat hyvin motivoituneita. Kurssi on kuitenkin heille lisätyötä, mutta silti he tulevat mielellään tunnille mukaan ja osallistuvat aktiivisesti. Lisäkurssin tavoitteena voisi olla juuri kommunikoinnin lisääminen, mutta myös jokin laajempi kokonaisuus, jonka käsittelyyn tarvittaisiin suomen kieltä.

Kevään kokemukset ovat olleet positiivisia. Osallistujat ovat kommunikoineet aktiivisesti suomen kielellä ja selvästi rohkaistuneet, niin kielenkäyttäjinä kuin etäoppilaina. Etäopiskelu ja myös työskentely verkossa tulee lisääntymään, jolloin opiskelijoiden on hyvä tottua siihen. Jatkokurssilla antaisin vielä enemmän vastuuta opiskelijoille, koska se lisäisi entisestään heidän välistään kommunikointia. Katsotaan, voisiko seuraavalla kurssilla olla jo S2­-opiskelijoita niin Suomesta kuin Virosta.

Juhani KoivuviitaJuhani Koivuviita

suomen kielen opettaja
Käytännön suomen kieli ­verkkokurssin ohjaaja
https://peda.net/viro

Verkkokurssitekstiin kuva verkkosivustosta versio3

Ennakkovalmistelut

Opiskelija sitoutuu helpommin, jos kurssi on suunniteltu huolellisesti ja laadukkaaksi ja kurssin käytänteet, tiedot aikatauluista, ohjeet tehtävien palautukseen jne. löytyvät helposti. Valitse selkeä verkkosivu kurssialustaksi. Älä lisää liikaa otsikoita kurssialustalle, jotta yhdellä silmäilyllä näkisi kokonaisuuden. Huonoa ensivaikutelmaa on vaikea korjata.

Kokoa kurssialustalle valmiiksi tärkeimmät tiedot, kuten ohje opiskelijan ensi askeliin esimerkiksi otsikon ”Näin pääset alkuun verkkokurssilla” alle. Muista ohjeeseen: mistä apu ongelmatilanteissa (Wilma/tekstari opelle), milloin opettaja vastaa kysymyksiin (päivystys ei 24/7), onko opiskelijoiden välisiin keskusteluihin oma learning Cafe/chat/WhatsApp-ryhmä/Padlet-verkkoseinä tai onko kenties tuutori apuna. Tuutoritoimintaan voisi pohtia, olisiko koululla tarjota ”Aktiiviselle kurssi” -suoritusmerkintää, johon vanhemmat opiskelijat voisivat kerätä tuutoroinnista osasuorituksia (IB-linjan CAS-tyylisesti).

Suunnittele kurssin työmäärä huolella; verkossa tulee helposti jaettua liikaa materiaalia. Kurssisisältöjen hahmottamista auttaa luettelo kurssisisällöistä esim. check-listana, jossa aiheet on jaoteltu pohjatietoihin, perusteisiin, varsinaiseen asiaan, syventävään ja lisätietoihin. Toki voi myös miettiä, haluaako listata, mitä aiheita pitää osata mihinkin arvosanaan vai onko riskinä jonkin opiskelijan kohdalla alisuoriutuminen. Muista nimetä ylimääräinen tai syventävä materiaali selkeästi, esimerkiksi laittamalla ne omaan tiedostokansioon.

Kurssin aluksi

Opetuksen suunnittelua helpottaa, jos tiedossa on kurssilaisten motivaatio- ja lähtötaso. Toteuta kurssin aluksi ennakkokysely, jossa tiedustellaan esim. opiskelijan tausta ja pohjatiedot, kurssin valitsemisen syy, motivaatiotaso ja tavoitteet.

Selvitä kurssilaisille pelisäännöt. Anna selkeät ja mieluiten lyhyet ohjeet - kehonkieli ei ole auttamassa tulkinnan tekemisessä.

Kirjaa pelisääntöihin:

  • Aikataulu
    • Ennakkotehtävät
    • Etäluennot, webinaarit
    • Välitavoitteet, välikokeet, kotikokeiden deadline
    • Palautettavat tehtävät & mitä pohjatietoja tarvitaan mihinkin
    • Miten tehtävät palautetaan
  • Arviointi
    • Mitä vaaditaan kurssilla
    • Mitä arvioidaan ja myös miten
    • Miten tehtävien palautus ja aikataulussa pysyminen vaikuttaa arvosanaan
    • Turnitin-plagiaatintunnistusohjelman käyttö?
    • Tavoitteet näkyviin, myös tehtävien kautta opittavat taidot; motivointi!
  • Opiskelussa vaadittavat taidot (Älä pidä mitään liian itsestään selvänä)
    • ”Opiskelu rauhallisessa paikassa. Älä tee muuta videota katsoessa tai tehtäviä tehdessä.”
    • ”E3 tehtävän vieressä tarkoittaa, että katso esimerkki 3.”
    • Hyvän esseen piirteet, vastauksen rakenne
    • Mitä muistaa sanallisissa/monivalinta-/aukko-/sanaselitystehtävissä
    • Yhtenä kotitehtävänä voi olla ”Lue opiskeluohjeet. Mikä ohje oli vaikea ymmärtää? Miksi”

 

Kotitehtävien teko vs arvosana 2015versio2

N7 check listasta kuvaMuista verkkokurssilla myös

  • Opeta käyttämään kurssialustaa.
  • Totuta aluksi käytettäviin työtapoihin pienempien tehtävien kautta.
  • Itse- ja vertaisarviointia kannattaa hyödyntää opiskelijan motivaation ylläpitämiseksi ja oppimisen tehostamiseksi - oppimisprosessi näkyvämmäksi
  • Älä käytä liikaa ryhmätöitä. Ryhmätöiden tekeminen verkossa voi kommunikoinnin hitauden takia olla työläämpää kuin kasvotusten työskentely (viesteihin vastailu kestää).
  • Ennen ryhmätöitä tutustuta opiskelijat toisiinsa yhteistyön sujuvoittamiseksi; edes keskustelu/kirjoitustehtävä harrastuksista, mielenkiinnon kohteista tai valitsevat itseään tai mielenkiinnon kohteitaan kuvastavan kuvan.

 

Johanna Keskitalo
matematiikan opettaja
Turun normaalikoulun lukio

keskiviikko, 13 huhtikuu 2016

Kieltenopiskelua ohjatusti etänä

Netti on pullollaan itseopiskelumateriaalia kielten opiskeluun. Koska itsekurini saattaa välillä vähän lipsua, otin innokkaana vastaan tarjouksen opiskella kaupallisella kurssilla ilmaiseksi palautteen antamista vastaan.

Viikonpäivät espanjaksiOpiskelen nyt espanjaa yhdysvaltalaisen opettajan johdolla. 12-viikkoinen kurssi on puolivälissä, mutta minusta jotenkin tuntuu, että olisi jo pitänyt oppia enemmän. Isoin vika on täällä opiskelijan puolella, mutta joitain parannuksia aion ehdottaa myös kurssiin.

Kurssi muodostuu kerran viikossa pidettävistä Google Hangouts on Air -sessioista, kirjallisista tukimateriaaleista sekä kotitehtävistä. Kirjallinen materiaali on pdf-tiedostossa, jonka osallistujat voivat ladata ja tulostaa itselleen. Opettaja kutsuu osallistujat opetussessioon sähköpostilla, jossa on suora linkki tulevaan lähetykseen. Nauhoitettujen opetussessioiden linkit on kerätty pilveen, Google Driveen, joten opiskelijat voivat katsoa nauhoituksia kerta toisensa jälkeen omaan tahtiinsa koko kurssin ajan. Myös kotitehtävät ja ehdotettujen, ulkopuolisten lisämateriaalien linkit ovat Google Drivessä.

Googlen Hangouts on Air -palvelu on ilmainen, ja sen käyttöönotto on helppoa sekä kurssin pitäjälle että osallistujille.

Esimerkiksi Youtubesta löytyy monia ohjevideoita englanniksi. Huomaa, että yleensä tällaiset lähetykset halutaan jakaa vain pienen joukon kanssa, joten aivan oletusasetuksilla ei niistä selviä. Tässä Googlen omat suomenkieliset ohjeet yksityisen lähetyksen aloittamiseen: https://support.google.com/plus/answer/4646402?hl=fi

Lue myös aloitusopas, jos palvelu ei ole sinulle ennestään tuttu: https://support.google.com/plus/answer/2553119?hl=fi

Kurssin järjestäjä on siis Yhdysvalloissa, ja viikoittaiset sessiot on tietenkin aikataulutettu heidän aikavyöhykkeensä mukaan. Minä olen ainoa eurooppalainen osallistuja, livelähetykset ovat täältä katsoen keskellä yötä. Sovimme, että katson vain nauhoitukset, sillä hän halusi kuulla myös tähän tapaan osallistuvan opiskelijan kokemuksia.

Kurssi on tarkoitettu aivan aloittelijoille, kuitenkin kirjallisen oppimateriaalin ohjeet ovat vain espanjaksi. Minusta ne voisivat olla kahdella kielellä ainakin alkuun. Kirjallisessa materiaalissa voisi myös ihan perusmuotoilujen lisäksi käyttää joitain erottuvia elementtejä, jotta eri osat ja aiheet olisi helpompi erottaa toisistaan.

Kurssin videot ovat noin 40 minuutin pituisia. Yhtään sen kauemmin ei oikein jaksaisikaan keskittyä, ja asiaakin taitaisi tulla liikaa kerralla. Toisaalta kaipailen lisää rytmitystä ja kertausta; ehkä kahden oppitunnin viikkovauhti olisi parempi. Jokaisen videon lopussa voisi olla myös lyhyt kertaus session aiheista.

Mitä parannettavaa olen löytänyt videoista? Mitä vinkkejä haluaisin antaa vastaavaa materiaalia suunnitteleville?

Varmista, että tekniikka toimii. Yhdessä sessiossa kävi niin, että osallistujille näytettäväksi tarkoitettu videonpätkä ei lähtenytkään pyörimään. Ei se oppimista haitannut, mutta tällaiset asiat pitää varmistaa ajoissa ja vielä uudestaan juuri ennen lähetystä.

Älä ole puhuva pää. Videolla voi näyttää muutakin kuin omaa naamaansa. Kaiken ei tarvitse olla kovin teknistä ja ihmeellistä, ihan käsin kirjoitetut materiaalitkin voivat toimia. Kaipailin esimerkiksi kysymyssanoja opetellessa siihen ruutuun niitä sanoja myös kirjoitettuna. Opettaja olisi voinut vaikka raapustaa niitä käsin kartongille ja nostaa vuorotellen näkyviin, niin ei tarvitse ylimääräisestä tekniikasta huolehtia, jos tekniikka ei ole se vahvin puoli. Välillä voi myös vaihtaa lähetettäväksi tietokoneen näytöllä esitettävä havaintomateriaalia tai hyväksikäyttää kuvaustilan taustaa.

Ota huomioon mobiilikäyttäjät. Aina opetusta ei seurata tietokoneelta työpöydän ääressä. Monet käyttävät mielellään odottelu-, matkustus- ja muuta luppoaikaansa opiskeluun. Jos kurssiisi liittyy tulostettavia materiaaleja, älä nojaa niihin liikaa videosessioissasi. Näytä vaikka kulloinkin läpikäytävää tehtävää näytössä vaihtamalla lähetys itsestäsi näytöllesi niiden tueksi, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää oheismateriaaleja samaan aikaan. Sopivan tilan ja kirjoitusalustan löytäminen ei ole itsestäänselvyys.

Toista osallistujien vastaukset. Tai ainakin niiden pääkohdat. Et voi vaikuttaa siihen, miten hyvin muut kuulevat osallistujan puheen. Kotikäyttäjillä ei välttämättä ole parhaita laitteita käytettävissään, joten äänenlaatukaan ei ole ammattilaistasoa. Tämä on erityisen tärkeää, jos opetellaan uutta kieltä, jolloin opettaja myös samalla vahvistaa oikean ääntämyksen.

Nämä olivat tämän yhden kurssin perusteella tehtyjä havaintoja. Olin melko kriittinen, koska minulta nimenomaan pyydettiin kritiikkiä. Paljon hyvääkin tietysti kurssissa oli, mutta tässä halusin kiinnittää huomiota kohtiin, jotka minun mielestäni parantaisivat oppimiskokemusta. Jos minä lähtisin rakentamaan tällaista kurssia, pakottaisin ensin pari suorasanaista tuttua koekaniiniksi koesessioihin.

Satu WirenSatu Wirén

Sisällöntuottaja, kielenkääntäjä
http://satuwiren.info/

maanantai, 22 helmikuu 2016

Terveisiä islamin etätunneilta!

Minulla oli ilo aloittaa islamin opettajana viime syksynä ja heti alkuun sain tutustua itselleni ja monille oppilaillekin uuteen oppimisympäristöön: etäopiskeluun tietokoneen välityksellä. Kävin koulutuksessa, jossa käytiin läpi etäopetuksessa käytettävän Adobe Connect-ohjelman käyttöä ja ominaisuuksia. Etäopetuksen asiantuntijat vakuuttelivat minulle, että ohjelma on monipuolinen: opettajana voin seurata kaikkia oppilaita livenä videokameran välityksellä ja keskustella heidän kanssaan mikrofonin välityksellä. Sen lisäksi ohjelmassa on chatti, jota voimme käyttää keskustelujen apuna. Ohjelmassa voin käyttää taulutoimintoa, eli kirjoittaa taululle ihan kuin tavallisessa luokassa, tai jakaa PowerPoint-tiedostoja tai videoita oppilaiden nähtäviksi. Vaikutti hienolta!

islamin etatunti

Alkusyksystä kaikkien islamin etäopetusryhmien kanssa järjestettiin yksi lähitunti niin, että saimme tavata toisemme livenä ja tutustua toisiimme. Sen jälkeen saimme totutella siihen, että islamin tunnit alkoivat tietokoneen ääressä kirjautumalla sisään etähuoneeseen. Alkukankeuksien jälkeen (ensimmäisillä tunneilla emme juuri muuta ehtineet tehdä, kuin saada kaikki oppilaat kirjautumaan ohjelmaan ja saamaan kamerat päälle, kun kellot jo soivat) etäopetus alkoi jo tuntua ”ihan tavalliselta”. Oppilailta uuden työskentelytavan omaksuminen tuntui sujuvan nopeasti ja osoituksena siitä he keksivät myös pian, mitä kaikkea ohjelmalla voisi tehdä opettajan pään menoksi :)

Syksyn aikana ehdimme jo kokeilla kaikenlaista: perinteistä kirja-vihko-työskentelyä, tehtävien läpikäyntiä tietokoneruudulla, sähköisiä tehtäviä ja kokeita Moodlessa, esseen kirjoitusta ja lähettämistä sähköisesti sekä videoiden katselua. Nyt keväällä olemme opetelleet 6-luokkalaisten oppilaiden kanssa ryhmätöiden tekoa yli koulurajojen. Ryhmätyöt etäopetuksessa saattavat kuulostaa haastavilta, mutta niistäkin oppilaat selvisivät mallikkaasti. Eri kouluissa tunnille osallistuville oppilaille luotiin omat keskusteluryhmät, joissa oppilaat sopivat keskenään työnjaosta ja valmiit PowerPoint-tiedostot esitettiin muulle ryhmälle videon välityksellä.

Opettajana on ollut mukava huomata, että etäryhmissäkin muodostuu omanlaisensa luokkahenki ja mukava tunnelma. Oppilaat oppii tuntemaan chattiviestien ja videokeskustelujen avulla ihan niin kuin normaalissakin luokkatilanteessa. Etätunneilla on käyty varsin mielenkiintoisia keskusteluja ja pohdittu yhdessä arkisia asioita ja suuriakin elämän kysymyksiä. Joskus tekniset ongelmat häiritsevät opetusta (netti pätkii, kuva- ja ääniyhteydet katkeilevat), mikä vaatii pitkää pinnaa oppilailta ja opettajalta. Kaiken kaikkiaan etäopetus on ollut kuitenkin positiivinen kokemus.

Parhaimmillaan etäopetus voi olla jopa tehokkaampaa ja intensiivisempää kuin perinteinen luokkaopetus: ainakin teoriassa jokainen voi keskittyä rauhassa opiskeluun kuulokkeet päässä omalla tietokoneella. Etäopiskelussa paljon jää kuitenkin oppilaan omalle vastuulle: opettaja ei pysty samalla tavalla seuraamaan jokaisen opiskelua kun normaalissa luokkatilassa ja siksi oppilaalta edellytetään paljon omaa aktiivisuutta. Uskon, että etäopiskelu opettaa oppilaille sellaisia hyödyllisiä taitoja, joita he voivat tulevaisuudessa tarvita, kun opiskelu myös korkeammilla asteilla toteutetaan yhä useammin verkossa.

Saila Kujanpää
islamin uskonnon opettaja
Turun kaupunki

maanantai, 01 helmikuu 2016

Osattiin sitä ennenkin

Ensimmäinen kokemukseni tietokoneavusteisesta etäopetuksesta on 90-luvun puolivälistä. Asuin Englannissa ja löysin netistä mielenkiintoisen kurssin: Etätyö Euroopassa. Se oli Helsingin ja Turun yliopistojen täydennyskoulutusohjelmien yhteistyökurssi. Koulutus kesti yhden lukuvuoden ja koostui useasta lähijaksosta sekä itsenäisistä harjoituksista ja ryhmätöistä.

Otin yhteyttä ja kerroin halustani osallistua kurssille. Toivotettiin kovasti tervetulleeksi, mutta sitten hieman kakisteltiin, kun sanoin, että tarvitsisi etänä siihen osallistua. Huomautin puhelimessa, että kurssin aihe on etätyö, luulisi onnistuvan myös etänä osallistuminen. Tokihan se sitten onnistui, kun sitä hetken miettivät.

Välineinä käytettiin opetustiloihin sijoitettua kaiutinpuhelinta sekä nettiä. Joitakin kurssimateriaaleja oli laitettu kurssiin nettisivuille, ja teimme harjoitustöinä myös omia sivuja. Koodasimme Muistio-ohjelmalla.

etatyo kuvituskuva

Kuva: Bob Page https://flic.kr/p/eXYAs

Ryhmätöidemme apuna oli IRC, tuo suomalainen, akateemisten ympyröiden ulkopuolellekin levinnyt kaikkien chattien ja sosiaalisen median edelläkävijä. (Lisätietoja: http://www.wikiwand.com/fi/IRC )

Avasimme IRC-palveluun sovittuina ajankohtina oman kanavamme, jossa kävimme läpi kurssin aiheita ja ideoimme tehtäviä. Se toimi oikein hyvin ihan tekstipohjalla. Kuvia emme käyttäneet, koska niiden saaminen digimuotoon ei ollut aivan yhtä helppoa ja nopeaa kuin nykyään.

Mitään videokuvaa tai suoratoistoa ei sen aikaisilla kotitalouksien yhteyksillä voinut kuvitellakaan. Muistan, että olin silloin ottanut jopa nettisivujen automaattisen kuvien latauksen pois päältä, kun niiden lataaminen kesti niin kauan ja olisi tullut minuuttiveloituksella kalliiksikin.

En kokenut olevani ryhmässä ulkopuolinen, vaikka olin ainoa, joka suoritti kurssia etänä. Kuulinhan kaiken, mitä opetustilassa puhuttiin, ja sain itse osallistua keskusteluun aivan tasavertaisena. Nettitapaamisissa olimme kaikki samalla viivalla.

Osallistuin yhteen lähijaksoon. Olin tutustunut muihin kurssilaisiin vain äänen perusteella ja luonut mielikuvia siitä, minkä näköisiä he ovat. Joidenkin kohdalla osuin aivan väärään, kun vihdoin heidät tapasin. Yhdellä nuorella miehellä oli erittäin matala ja tumma ääni, ja mielikuvani mukaan hän olisi isokokoinen, tumma mies. Mutta äänen takaa paljastuikin vaalea, hoikka poika.

Kun vihdoin olin samassa tilassa muiden kanssa, tunnelma oli jotenkin epätodellinen. Eihän siinä muille mitään outoa ollut, mutta itselläni meni hetki tottua tilanteeseen. Nämä ihmiset tosiaan olivat siinä ihan lähelläni, ja näin myös ilmeet ja eleet. Sain itsekin puhua käsilläni.

Aikuisille tällainen alkeellinen etäopiskelu sopi oikein hyvin, varsinkin kun paremmasta ei ollut tietoa. Voi olla, että nykyiset niin monenlaiseen liikkuvaan kuvaan ja monenlaisiin viestintää helpottaviin sovelluksiin tottuneet lapset ja nuoret kokisivat sen hankalaksi ja tylsäksi.

Olemme erilaisia oppijoita; jotkut oppivat paremmin näkemällä ja kuulemalla, minulle sopii lukeminen. Videota ja interaktiivista, visuaalista lähetystä en niinkään kaipaa, mutta joillekin ne ovat niitä mieluisimpia oppimisympäristöjä. Onneksi nykyään vaihtoehtoja löytyy ja yhä monipuolisempia ympäristöjä ja sovelluksia on kaikille saatavana.

Satu Wiren 250x250

Satu Wirén

Sisällöntuottaja, kielenkääntäjä
http://satuwiren.info/

 

EtapuheterapiaaSuuren tietokoneruudun videoneuvotteluyhteys välähtää auki. Pienen pojan ilahtuneet kasvot ilmestyvät ruudulle. Pojan vieressä istuu hänen äitinsä, molemmat tervehtivät minua tuttavallisesti.

”Huomenta. Millainen keli siellä teillä päin tänään on?”, kysyn hymyillen.

On vuosi 2013 ja teen pro gradu -tutkielmani aineistonkeruuta toteuttamalla videovälitteistä kuntoutusta alle kouluikäisten lasten äännepulmiin. Videoyhteyden päässä näkyvä poika äiteineen asuu Lapissa, minun istuessani videoruudun edessä Oulussa. Tutkimukseeni osallistui kolme 5-vuotiasta poikaa eri puolilta Suomea. Tapasin jokaista poikaa useita kertoja viikossa ja videoneuvotteluyhteyden ansiosta sain sovittua kaikkien lasten terapiakäynnit samoille päiville, vaikka välillämme oli satoja kilometrejä. Useissa Suomen kunnissa puheterapian saatavuus on resurssipulan vuoksi kroonisesti erittäin heikko, ja näin on myös tutkimukseeni osallistuvien lasten kotikunnissa. Vain erittäin vaikea-asteisia kielellisiä pulmia omaavat lapset saavat puheterapeuttista kuntoutusta – ja hekin vain ollessaan alle kouluikäisiä. Ilman gradututkimukseni tarjoamaa mahdollisuutta videovälitteiseen kuntoutukseen myös tutkimukseen osallistuneet lapset olisivat todennäköisesti jääneet kokonaan vaille tarvitsemaansa puheterapeuttista kuntoutusta. Perheet eivät joutuneet matkustamaan puheterapiaan vaan videoneuvottelulaitteet toimitettiin heille joko kotiin tai lähikouluun/-päiväkotiin, jolloin myös lapsen lähiympäristö sai ohjausta äännevirheen kuntoutukseen.

Videoneuvotteluyhteyden hyödyntämisen edut sekä terapeutille että erityisesti pienelle asiakkaalle perheineen ovat useilla resurssityypeillä mitattuna kiistattomat. Miksi teknologian laajamittainen hyödyntäminen kuntoutuksessa on käytännössä sitten niin haastavaa?

Graduprojektini eteneminen mallintaa mielestäni edelleen erinomaisesti sitä, millaiset tekijät voivat nousta haasteiksi projektin edetessä: asenteet, resurssit (kuten teknologiset ratkaisut ja rahoitus) sekä tiedon puute haastavat voimakkaasti projektiluontoisia kokeiluja integroida teknologia osaksi kuntoutuksen arkea. Graduaiheeni valintaa kuvailtiin yliopistolla ”herkäksi aiheeksi”, ja tutkimukselle oli vaikea löytää suostuvaista ohjaajaa. Minulle suositeltiin aiheen vaihtamista perinteisempiin tutkimuskohteisiin, kuten luki-taitoihin tai lapsen kielenkehitykseen. Laitteistoa yliopistolta en saanut tutkimuskäyttöön, vaikka useissa opetusluokissa oli käytössä videoneuvotteluyhteys. Onnekseni yksityinen kuntoutusalan yritys Tutoris Oy kiinnostui yhteistyöstä graduni tiimoilta ja sain heidän tiloissaan sijaitsevan laitteiston lainaan tutkimukseni ajaksi. Koska kotimaista kirjallisuutta aiheesta ei ollut omia tekstejäni lukuun ottamatta lainkaan saatavilla tein paljon käännöstyötä materiaalien ja termistön parissa. Etäkuntoutusta kaukaisesti sivuavan telelääketieteenkin materiaalit olivat 90-luvun teknologisen kehityspiikin ajoilta, eivätkä tarjonneet hyötyä nykyteknologiaa hyödyntävän kuntoutuksen saralle.

Sittemmin olen onnekseni saanut osallistua useiden vastaavantyyppisten etäprojektien starttaamiseen tarjoamalla yhteistyötahoille asiantuntemustani aiheesta. Harmillista kyllä, monet projektit alkavat suurella innolla, mutta kuihtuvat nopeasti kasaan haasteiden edessä. Edellä kuvattu, kronologisesti etenevä haastevyyhti noudattelee kokemukseni mukaan hämmästyttävän usein samaa kaavaa, jonka läpi on etukäteen se tunnistaessaan helpompi navigoida. Graduprojektini ei keskittynyt suoranaisesti etäkuntoutuksen starttaamisen haasteisiin, mutta projektin sivutuotteena tietyt piirteet nousivat vahvasti esiin:

Asenne ja motivaatio ratkaisevat. Paitsi kuntoutukseen suoraan osallistuvien tahojen (terapeutti sekä asiakas avustajineen ja lähiympäristöineen) myös välillisesti osallistuvien tahojen asenteet ja motivaatio ovat erittäin ratkaisevassa asemassa etäprojektien onnistumisen kannalta. Asenteiden kartoittaminen ja ajantasaisen informaation tarjoaminen dialogissa hälventää useita ennakkoluuloja. Usein myös käytännön terapiatyöskentelyn seuraaminen sivusta sai monet tahot ymmärtämään menetelmän toimivuuden.

Resurssien pitkäaikainen saatavuus. Vaikka usein teknologian saatavuus on asenteita pienempi haaste, on resurssien saatavuutta ajateltava myös pitkällä aikajänteellä. Projektiluontoiselle toiminnalle on tyypillistä, että projektin päättyessä resurssit (rahoitus, laitteet) poistuvat saatavilta. Laitteiston ja rahoituksen jatkuva saatavuus on vaikeampi taata, mikäli esimerkiksi laitteistovalinnat on tehty projektin tarjoamien resurssien puitteissa, irrallaan paikallisen infrastruktuurin tarjoamasta - usein heikompitasoisesta - arkitodellisuudesta.

Viranomaistahojen antama hyväksyntä. Muutamia vuosia sitten tein runsaasti selvitystyötä viranomaistahojen kanssa etäpuheterapian hyväksyttävyyttä koskien. Ymmärrettävästi kuntoutuksen laatua ajatellen useat eettiset seikat, kuten tietoturva sekä laitteiston tarjoama kuvan- ja äänentarkkuus, nousivat etäkuntoutuksen keskiöön viranomaistahojen silmissä. Vaikka nämä seikat ovat kriittisiä terapian laatua ajatellen ei niihin kuitenkaan tulisi kompastella liiaksi, tietyt minimivaatimukset saavutettuaan.

Moni asia on muuttunut muutaman lyhyen vuoden aikana, joka heijastelee nopeatempoisesti kehittyvälle teknologiakentälle ominaisia piirteitä. Gradukuntoutusta toteuttaessani Kelan kiinnostus korvata videovälitteisesti toteutettavaa puheterapiaa olisi tuntunut suorastaan absurdilta – nykyhetkellä sen ollessa jo todellisuutta. Edelleen teknologisten innovaatioiden sijaan nimenomaan juuri asenteet ovat suurin haaste etäkuntoutuksen yleistymiselle.

Perheemme arjessa teknologian hyödyntäminen on arkipäivää. 5-vuotias poikani pyytää nostamaan läppärin ja ”skaipin” lattialle, jotta hän saa leikittyä lattialle asettelemillaan legohahmoilla Helsingissä asuvan isänsä kanssa. Pojan mentyä nukkumaan muutamaa tuntia myöhemmin mieheni skypettää kertoakseen kuulumisia työmatkaltaan Australiasta. Teknologia ja sen myötä videovälitteiset ratkaisut ovat monelle meistä jo osa jokapäiväistä elämää. Miksi enää käsittelisimme mielessämme kuntoutuksen arkea irrallaan normaalista arjestamme?

Eveliina Stam

 

Eveliina Stam

Kirjoittaja on IT-alan ammattilainen ja laillistettu puheterapeutti, joka on tutkinut videovälitteistä puheterapiaa kandidaatintutkielmassaan ja pro gradu -työssään. Hän on osallistunut asiantuntijana useisiin etäkuntoutusprojekteihin ja bloggaa etäpuheterapiasta osoitteessa http://www.etapuheterapiaa.blogspot.com

 

Avoimia ja maksuttomia webinaareja liittyen tvt:n opetuskäyttöön järjestetään Suomessa pari kolme viikossa, pois lukien loma-ajat. Näitä verkkoseminaareja tarjoavat etenkin opetuksen kehittämishankkeet, alan organisaatiot ja muutamat yritykset. Tämän lisäksi on paljon vain tietyille kohderyhmille suunnattuja tai maksullisia webinaareja. Suurin osa tallennetaan, mutta reaaliaikainen osallistuminen on antoisampaa, kun voi osallistua keskusteluun ja tehdä kysymyksiä.

Eniten käytetyssä videoneuvottelujärjestelmä Adobe Connectissa (AC) on hyviä työkaluja: chat kannattaa aina olla käytössä, lisäksi sinne saa mm. erilaisia äänestyksiä ja kysy/vastaa-palstan. Etenkin jos webinaarissa on tarkoitus tehdä muutakin kuin kuunnella ja chattailla, kannattaa huone avata ajoissa, jotta osallistujat pääsevät testaamaan ääni- ja kuvayhteyttä ja muutoinkin rauhassa tutustumaan ympäristöön. AC:ssa osallistujat voidaan jakaa ryhmiin, mikä mahdollistaa erilaiset yhteistoiminnalliset työskentelytavat verkossa. Yhdestä kokeilusta kerron kevään 2013 bloggauksessani Ryhmätöitä AC:ssa.

Webinaarit ovat yhä tärkeämpi osa opettajien täydennyskoulutusta. Tänä vuonna vedin niitä 24, vuosi sitten kahdeksan ja sitä edellisinä vuosina useimmiten noin viisi. Tämän lisäksi osallistun itsekin aktiivisesti webinaareihin ja olen hyödyntänyt AC:ta myös ohjauksen välineenä. Suurin osa avoimista webinaareista on asiantuntijaluentoja. Oletettavasti vaihtelevampia menetelmiä käytetään lähinnä rajatun ja pienemmän joukon koulutuksissa ja ohjauksessa.
 

Kun webinaarin tavoitteena on oppia tvt- ja some-taitoja, kannattaa osallistujien avata selaimesta uusi ikkuna, jotta kuulee webinaarin, mutta voi samalla kokeilla sovelluksia, joita esitellään. Jos ne ovat mobiilisovelluksia, kokeileminen on vielä helpompaa. Näillä tavoilla olen käyttänyt mm. Todaysmeetiä, GoogleDriveä, Facebookia, Twitteriä, blogeja, lisättyä todellisuutta ja kyselytyökaluja, joista etenkin Quizizz sopii tähän hyvin, sillä se ei Kahootin tavoin edellytä, että kaikki etenevät samassa tahdissa. Kun AC-luokasta tällä tavoin lähdetään ulos avoimeen nettiin, niin eikö sitäkin voisi ajatella sulautuvana oppimisena?

Lähiopetuksen tai webinaarin paremmuuteen ei ole yhtä helppoa vastausta, sillä niiden vahvuudet ja heikkoudet ovat kovin erilaisia. Jos ajatellaan vain oppimisen näkökulmaa, etenkin uusia sovelluksia harjoiteltaessa on kouluttajan hyvä päästä kiertämään luokassa ja ohjaamaan työskentelyä yksilöllisesti, etenkin silloin kun osallistujilla ei ole vahvoja pohjatietoja. Tätä käytännön harjoittelua kaivattiin mm. juuri päättyneessä Osaavan KairaTVT-webinaarisarjassa. Toisaalta eräs saman koulutuksen osallistuja totesi, että "ammattilainen pystyy tekemään etäluennosta jopa osallistujia sitouttavamman ja aktivoivamman kuin tavallisessa 'luokkaopetuksessa'. AC:n mahdollisuudet on tunnettava hyvin, jotta saa/pystyy laittamaan kaikki osallistujat tekemään harjoitukset tai pohtimaan asiaa."

Webinaarit sopivat hyvin täydennyskoulutuksessa eriyttämään opetusta. Keväällä järjestetään jo yhdeksäs Osaavan Pedagoginen piristysruiske -koulutus. Tähän kolmen päivän koulutukseen on alusta alkaen kuulunut myös kolme webinaaria. Aiheet sovitaan yhdessä niin, että jokaiselle löytyy vähintään yksi mielenkiintoinen aihe. Niitä ovat olleet mm. vain osalla käytössä oleva Office365 tai vain osaa porukasta kiiinnostava Twitter. Avoimesti verkossa olevien webinaarien kautta voivat puolestaan yksittäiset opettajat löytää tukea sellaisten teemojen opiskeluun, jotka eivät hänen kollegoita kiinnosta.

Yli tunnin mittaisissa webinaareissa pieni jaloitteluttaako tekee hyvää. Usein tarjoan taukojumpaksi tätä mainiota Suomen selkäliitto ry:n Jumppakissan videota

 kuvakooste
Lähiopetuksessa käytän paljon erilaisia kuvakortteja ja esineitä. 
Webinaareja varten olen tehnyt tällaisia kuvakoosteita.


Verkossa toimiessa palautetta saa pääosin chatin ja kyselyiden kautta, sen sijaan pikkusymboleita kuten hiljennä vauhtia tai taputus käytetään kovin vähän. Oheista kuvakoostetta olen käyttänyt muutamankin ryhmän kanssa niin, että kukin kirjoittaa webinaarin päätteeksi chattiin valitsemansa numeron ja lyhyen perustelun siitä, mitä kuva kertoo opitusta tai webinaarista työskentelytapana. Tässä muutama poiminta:

  • 3: Koulutus oli aurinkoinen hetki kaamoksen keskellä. Koulutuksen sisältö oli mehevä kuin etelän appelsiini :)
  • 5: Rakastan sinistä, ja tässä koulutksessa saatuja tietojakin tulen rakastamaan, kun tulen oppimaan ja käyttämään niitä.
  • 6: Kaikki tuntuu vesiselvältä :) ... mutta kertaan uudelleen varmasti kaikki koulutusjaksot!
  • 9: Kertausta tutuista jutuista, hiukan sirpalemaista tietoa, eväitä someguruiluun tarvitaan vielä.
  • 11: Paljon on vielä solmuja tvt-taitojen suhteeen :)
  • 14: Olen hämmentynyt ja innostunut näitä juttuja olisi kiva harjoitella jossakin porukassa/luennolla lisää :)
  • 15: Monta palloa ilmassa, eli uutta opittavaa!
  • 15: Saimme paljon ajatuksia, monipuolinen sisältö. Ajatukset vielä leijuvat, kaikista ei vielä saanut kiinni. Toivottavasti eivät puhkea ja haihdu ilmaan:)
  • 17: Webinaari toimii, kun osallistujat saavat tehdä ja kokeilla itse. Tuli ideoita koulutuksesta :)

Joko webinaareista on tullut sinulle arkinen tapa kehittää osaamista? Ylläpidän blogissani listaa opetusalan webinaareista. Lähestyvä jouluaika on jo hiljentänyt tarjontaa, mutta lista päivittyy sitä mukaa, kun kevään tarjonnasta ilmoitellaan. Osallistumiseen et tarvitse osaamista, tietokone ja nettiyhteys riittää!



Matun profiiliMatleena Laakso

Freelancer-kouluttaja

www.matleenalaakso.fi

Sivu 1 / 8