torstai, 02 kesäkuu 2016

Vuoroin verkossa - etäopetuskokemuksia Virosta

Kirjoittanut 

 

Mistä on suomen kielen verkkokurssi tehty? Saunasta, kesämökeistä ja Teemu Selänteestä. Sisukkaista opiskelijoista ja epävarmuutta sietävästä opettajasta. Oppimishalusta, kurssisuunnitelmasta ja teknisestä osaamisesta. Niistä on onnistunut verkkokurssi tehty.

Virolaisille toiseen asteen opiskelijoille suunnattu verkkokurssi Käytännön suomen kieli on Viron opetusministeriön rahoittama pilotti, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Viron- instituutin kanssa kevätlukukaudella 2016. Idea kurssista syntyi loppuvuodesta 2015 keskustellessani Viron opetusministeriön edustajien kanssa. Selvisi, että yliopistojen verkkokurssien lisäksi Virossa ei ole tehty etäopetusta oikeastaan lainkaan. Ministeriö halusi,että vieraiden kielten etäopetusta kokeiltaisiin aluksi nimenomaan suomi toisena kielenä kurssina.

Pilottikurssi haluttiin suunnata niille oppilaille, jotka eivät saa omaan kielitaitoonsa nähden sopivaa opetusta. Nämä oppilaat ovat asuneet muutaman vuoden Suomessa ja palanneet sitten Viroon. Lisäksi joillekin oppilaille saattaa tulla seinä vastaan, kun peruskoulun jälkeisessä lukiossa tai ammattioppilaitoksessa ei olekaan suomen kielen kursseja. Lähtökohtana oli siis mahdollistaa suomen kielen opiskelun jatkuminen.

Kurssi: Käytännön suomen kieli

Opiskelijoita aloitti yhteensä 12. He käyvät koulua eri puolilla Viroa, eivätkä Tallinna ja Tartto ole ainoita kaupunkeja. Jaoin osallistujat kolmeen ryhmään, jotta nettitunneista tulisi tehokkaampia. Yhden tunnin kestoksi päätin 75 minuuttia. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että 45 minuuttia on lyhyt aika, vaikka tunnilla olisi vain kolme oppilasta. Tunnit pidettiin arki­iltaisin tavallisen koulupäivän jälkeen.

Viro etaopetus screen shot 1

Lähtökohtana oli aloittaa taitotasolta A2, mutta ensimmäisellä tunnilla selvisi, ettei kaikilla ole samanlaiset valmiudet. Pari osallistujista oli opiskellut suomea itsenäisesti vasta muutaman kuukauden. Tein ryhmäjakoon pieniä muutoksia, minkä jälkeen osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä tunteihin.

Kurssin tavoitteena oli edistää oppilaiden kommunikointia suomen kielellä. Pääpaino oli siis keskustelussa. Tunnin aluksi vaihdettiin kuulumiset. Esittelin sitten tunnin teeman ja siihen liittyvät suulliset tehtävät. Jokainen osallistuja sai vuorollaan kertoa harrastuksistaan, millainen perhe hänellä on tai minkälainen hänen suhteensa on saunaan. Välillä oli myös kirjoitusharjoituksia ja kurssin aikana koottiin myös jokaisen suomenkielinen CV. Tunnin jälkeen jaoin yhteiset muistiinpanot sekä linkin peda.netissä olevaan lisämateriaaliin, jota loin kurssin teemoihin liittyen. Nettitunteja varten käytimme ilmaista Google Hangoutsia. Tuntien valkotauluna toimi Google Docs ja sanakoepohjana Quizletin flashcardsit.

Nettitunnin suurin rajoite on se, ettei osallistujia voi asettaa keskustelemaan parin kanssa tai pienessä ryhmässä, kuten luokkahuonetilanteessa. Tämän takia keskusteluharjoituksiin pitää varata hieman enemmän aikaa. Lisäksi tulee huomioida se, että pienet tekniset murheet vievät osan tunnista. Vaikka keskiviikkoiltana kaikki on sujunut kuin tanssi, voi torstain tunnista mennä ensimmäinen vartti siihen, että saadaan kaikki mukaan tunnille.

Luokkatovereita verkkokurssilta

Viro etaopetus screen shot 2Ennen tämän kurssin ohjaamista olin epäillyt sitä, voiko verkkokurssin osallistujien välille muodostua tavallista luokkahuonetta muistuttavaa ilmapiiriä. Olen opettanut kolme lukuvuotta Etäkoulu Kulkurin verkkokursseilla. Ne perustuvat pääasiassa tekstipohjaiseen työskentelyyn, mikä tarkoittaa sitä, että minä opettajana laadin tehtäviä, jotka oppilaat käyvät sitten tekemässä verkko­oppimisympäristössä. Peda.net on hyvin kehittynyt ja monipuolinen ympäristö, jossa on myös mahdollisuus kommentoida tehtäviä ja käydä siten keskustelua. Silti usein on ollut aistittavissa, ettei oppilaiden välille synny aktiivista vuorovaikutusta.

Hyvänä poikkeuksena ovat olleet nettitunnit, joita järjestetään kurssista riippuen 2-4 kertaa vuodessa. Nettitunnit ovat kuitenkin vapaaehtoisia, jolloin osa oppilaista ei ole mukana lainkaan. Tällöin yhteishenki ei pääse rakentumaan kovin tiiviiksi.

Kevään kurssin edetessä huomasin kuitenkin ilokseni, että pienissä ryhmissä alkoi kasvaa luokkahuonetta muistuttava yhteishenki. Opiskelijat rentoutuivat, alkoivat tervehtiä toisiaan tunnin alussa iloisesti ja olivat selvästi kiinnostuneita vaihtamaan mielipiteitä. Ja mitä enemmän annoin heille aikaa ja tilaa tunnilla, sitä enemmän kuului puhetta ja naurua. Vaikka opiskelijat eivät olleetkaan fyysisesti samassa tilassa, tuli Google Hangoutsiin liittymisestä vastaavaa kuin luokkahuoneeseen astumisesta: onpa kiva nähdä taas ja opiskella yhdessä.

Mahdollisuuksia verkossa

Suomen ja Viron välistä koulutusyhteistyötä on suunniteltu jo jonkin aikaa. Suomenlahden ylittävä verkkokurssi olisi konkreettista yhteistyötä. Näkisin, että S2­oppilaat innostuisivat opiskelemaan yhteisellä kurssilla, koska yhteisen vieraan kielen lisäksi jaettavana olisi erilaiset kulttuurit ja kieliympäristöt. Oppilaat voisivat ottaa enemmän vastuuta kurssin sisällöstä, mikä motivoisi heitä paremmin ja sitoisi yhteisiin tavoitteisiin. Ilmiöpohjainen työskentely sopisi hyvin myös verkkokurssin pohjaksi.

Etäopetuksen uusia mahdollisuuksia voisi olla myös edistyneiden oppilaiden lisäkurssit. Kevään verkkokurssi on osoittanut, että vapaaehtoiselle kurssille osallistuvat oppilaat ovat hyvin motivoituneita. Kurssi on kuitenkin heille lisätyötä, mutta silti he tulevat mielellään tunnille mukaan ja osallistuvat aktiivisesti. Lisäkurssin tavoitteena voisi olla juuri kommunikoinnin lisääminen, mutta myös jokin laajempi kokonaisuus, jonka käsittelyyn tarvittaisiin suomen kieltä.

Kevään kokemukset ovat olleet positiivisia. Osallistujat ovat kommunikoineet aktiivisesti suomen kielellä ja selvästi rohkaistuneet, niin kielenkäyttäjinä kuin etäoppilaina. Etäopiskelu ja myös työskentely verkossa tulee lisääntymään, jolloin opiskelijoiden on hyvä tottua siihen. Jatkokurssilla antaisin vielä enemmän vastuuta opiskelijoille, koska se lisäisi entisestään heidän välistään kommunikointia. Katsotaan, voisiko seuraavalla kurssilla olla jo S2­-opiskelijoita niin Suomesta kuin Virosta.

Juhani KoivuviitaJuhani Koivuviita

suomen kielen opettaja
Käytännön suomen kieli ­verkkokurssin ohjaaja
https://peda.net/viro

Luettu 906 kertaa Viimeksi muutettu torstai, 02 kesäkuu 2016

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.