keskiviikko, 26 helmikuu 2014

Miten koulussa voidaan kehittää korkeamman tason oppimista?

Kirjoittanut 

Millaiset eväät nykyinen koulujärjestelmä antaa opiskelijoille, jotka joutuvat vastaamaan 2000-luvun haasteisiin? Kysymys askarruttaa sekä opettajia että tutkijoita. Siihen on kuitenkin vaikeaa vastata, sillä on mahdotonta tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sellaiset tiedot ja taidot, joita emme osaa edes kuvitella, voivat olla olennainen osa jokaisen kansalaisen osaamista 2050-luvulla. Vastaavasti monet nykyiset tiedot ja taidot, joita nykyään pidetään olennaisina, voivat menettää täysin merkityksensä. e-Opin kustannustoimittajat Miika Sjöman ja Justus Mutanen vierailivat Lontoossa BETT-messuilla 22.-25.1.2014 perehtymässä koulutuksen tulevaisuuteen

BETT-messuilla monissa puheenvuoroissa nousi esiin sama kysymys: millä tavoin voimme valmistautua tulevaisuuteen kouluissa? Ensimmäinen askel on se, että menneisyydessä tärkeiden tietojen ja taitojen opettamisen sijaan keskitytään nykyään tarvittavaan osaamiseen. Sen sijaan, että opetuksessa panostettaisiin yksinkertaiseen faktatiedon muistamiseen ja ymmärtämiseen, tulisi opetuksen kehittää myös tiedon soveltamista, analysointia ja arviointia – puhumattakaan uuden tiedon luomisesta.

On väitetty, että opetuksessa pyritäänkin jopa ehkäisemään korkeamman tason osaamisen kehittymistä panostamalla ainoastaan matalamman taidon ajattelutaitoihin. Loistava puheenvuoro aiheesta on TED-sivustolla oleva Ken Robinsonin puhe ”Kuinka koulu tappaa luovuuden”. Jos ette ole kyseistä videota nähneet, se kannattaa käydä katsomassa. 20 minuuttia elämästään voi tuhlata monella hyödyttömämmälläkin tavalla.

Flipped learning väylänä opetuksen kehittämiseen

Flipped learning eli käänteinen oppiminen oli kuuma puheenaihe jo BETT 2013-messuilla. Myös BETT 2014-messuilla erityisen vaikuttavan puheenvuoron korkeamman tason osaamisen puolesta pitivät Flipped learning –pioneerit Aaron Sams ja Jonathan Bergmann. Flipped learning –lähestymistapa pohjautuu siihen, että opettajat haluavat käyttää ajan oppilaidensa kanssa mahdollisimman tehokkaasti. Tämän vuoksi kouluissa tulisikin käyttää aikaa korkeamman tason ajattelutaitojen kehittämiseen. Esimerkiksi luonnontieteiden opetuksessa aika tulisi käyttää faktatiedon opettelemisen sijaan esimerkiksi kokeellisuuteen, ongelmanratkaisuun ja projektitöihin. Faktatiedon opettelua ei tietenkään ole myöskään unohdettu, sillä oppilaat opiskelevat sisältöä myös itse kotona. Ajatuksena onkin, että kotona oppilaat voivat kehittää muistamis- ja ymmärtämistason ajattelutaitoja. Kouluopetuksessa sen sijaan perinteinen Bloomin taksonomia käännetään päälaelleen ja pyritään edistämään korkeamman tason oppimista:

eoppi1 Flipped learning –ajattelussa on kolme tärkeää kulmakiveä: sekä sisällön opettamisen (content), tiedonhalun (creativity) että ihmissuhteiden (relationships) pitää olla esillä opetuksessa. Jos opetus on pelkkää sisällön opettamista, tietoa kyllä kertyy, mutta oppilaiden mielenkiinto katoaa ja ihmissuhteet kärsivät. Jos taas opetus on pelkkää luovaa tutkimista, tiedonhalu kyllä tyydytetään, mutta sisältöä on vaikeaa opettaa. Jos opetus on pelkkää hauskaa yhdessäoloa, sekä sisällön oppiminen että tiedonhalun ruokkiminen tyrehtyy.

eoppi2 
Kaikkea perinteisestä kouluopetuksesta ei siis tarvitse unohtaa. Sisällön opettaminen on aivan yhtä tärkeässä roolissa kuin aikaisemminkin, eikä oppimistavoitteista tarvitse karsia. Sams ja Bergmann ovat toteuttaneet omissa luokissaan sisällön opettamisen osittain siten, että oppilaat katsovat kotona videoita opetettavasta asiasta. Koulussa sen sijaan keskitytään taas enemmän tutkimuksellisuuteen ja ongelmanratkaisuun. Lähestymistapa ei kuitenkaan toimi, elleivät oppilaat ole perehtyneet aihepiiriin itsenäisesti kotona. Samsin ja Bergmannin mukaan oppilaat kuitenkin oppivat nopeasti opiskelemaan teoriapohjan huolellisesti. Osittain tässä auttaa myös se, että mielenkiintoiset oppitunnit kasvattavat tiedonjanoa ja suhteet toisiin oppilaisiin ja opettajiin paranevat.

Onko opettajan asema sitten tulevaisuuden koulussa uhattuna, jos oppilaat voivat opiskella asiasisällöt itsenäisesti videoilta? Uhkaako tietotekniikka koulujen tulevaisuutta? Tähän kysymykseen Sams vastasikin osuvasti: ”Jos Youtube voi korvata opettajan, hänet pitäisikin korvata sillä.” Opettaja ei siis enää ole oppilaiden tärkein tiedonlähde, eräänlainen tiedon portinvartija, joka pyrkii syöttämään sisällön oppilaille. Sen sijaan flipped learning –mallissa opettajan rooli korostuu, sillä opettajan tuleekin edesauttaa oppilaiden korkeamman tason ajattelutaitojen kehittämistä. Tällainen opettajan rooli vaatii entistä parempaa ammattitaitoa ja sitoutumista opettamiseen. Tietotekniikka ei siis ole korvaamassa opettajaa, vaan opettajan merkitys tulee entistä suuremmaksi.

Kohti uutta vai paluu vanhaan?

Toisenlaisiltakaan näkökulmilta ei BETT:ssä vältytty. Erityisen voimakkaasti Ken Robinsonin ajattelutapaa vastaan hyökkäsi toimittaja Toby Young omassa puheessaan. Youngin mukaan Robinsonin ajattelutavassa ei ole mitään uutta, vaan se periytyy pohjimmiltaan romanttisesta ajattelutavasta jo 1700-luvulta. Onkin aivan totta, että samantapaisia ajatuksia esitti jo Rousseau omissa teoksissaan. Youngin mukaan robinsonilaista ajattelutapaa onkin pyritty hyödyntämään brittiläisissä kouluissa jo pitkään ja se on johtanut oppimistulosten huolestuttavaan laskemiseen ja opetuksen epätasa-arvoistumiseen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Britannian PISA-tulokset laahaavat monien Aasian ja Euroopan maiden perässä. Lisäksi Sutton Trustin raportti vuodelta 2009 osoittaa, että koulutuksen yhteiskunnallinen eriarvoisuus on suurimmillaan Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Ongelman ydin onkin siinä, että kouluissa sisällön opettamista ei voida korvata pelkästään luovuuden ja opiskelutaitojen opettamisella. Kuten flipped learning –malli korostaa, sisällön oppiminen on edelleen tärkeässä roolissa eikä sen opettamista pidä unohtaa. Lisäksi monissa tutkimuksissa on todettu, että korkeamman tason ajattelutaitojen opettaminen on hyvin vaikeaa. Sen sijaan kouluympäristöä pitää kehittää siihen suuntaan, että arviointi-, analysointi- ja luomistaitojen kehittymiselle on hyvät edellytykset.

Lienee kuitenkin selvää, että myös matalampien tason ajattelutaitojen, kuten muistamisen ja ymmärtämisen, harjoittaminen on edelleen tärkeää kokonaisvaltaisten oppimistaitojen kehittymiseksi. Young totesikin, että vaikka tiedon löytäisikin Googlesta helposti, jo tiedon etsimiseen ja löytämiseen vaaditaan paljon tietoa etsittävästä aiheesta. Sen sijaan se, missä faktatietoa opetetaan tai opitaan, on flipped learning –ajattelun ytimessä: koulujen vähäistä aikaa ei tule käyttää tällaisten taitojen kehittämiseen vaan edistää korkeampien ajattelutaitojen kehittymistä.

Pohdinta

Kouluissa tulisikin siis uskaltaa luottaa oppilaiden kykyyn opiskella asioita myös itsenäisesti. Kotona voidaan hoitaa esimerkiksi uuteen aihepiiriin tutustuminen esimerkiksi oppikirjan tai videoiden avulla. Koulussa taas pitää keskittyä niihin asioihin, jotka tuottavat oppilaille vaikeuksia: tällaisia ovat esimerkiksi haastavammat ja soveltavammat esimerkit ja tehtävät. Lisäksi koulujen tulee tuoda oppimiseen tutkimuksellisuutta, kokeellisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta, joita itsenäinen opiskelu ei voi tarjota.

Flipped learning –malli tarjoaa kouluopetukseen välineitä pysyä mukana nopeasti kehittyvässä 2000-luvun maailmassa. Sisällön opettamisen lisäksi malli auttaa kehittämään ihmissuhdetaitoja ja nostamaan oppilaiden tiedonjanoa. Motivoitunut, taitava ja tiedonhaluinen oppilas selviää varmasti kaikista alkaneen vuosisadan asettamista vaatimuksista.

 

Justus Mutanen
Kustannustoimittaja
e-Oppi Oy

 

Lisätietoa

Uudistettu Bloomin taksonomia:
http://www.unco.edu/cetl/sir/stating_outcome/documents/Krathwohl.pdf

Flipped learning:
http://flippedlearning.org/

Enemmän flipped learningista Etäopetus-blogissa:
http://info.edu.turku.fi/etaopetus/item/149-flipped-classroom,-flipped-teaching-vai-flipped-learning

Sutton Trustin raportti:
http://www.suttontrust.com/our-work/research/download/45

 

Luettu 8711 kertaa Viimeksi muutettu torstai, 27 helmikuu 2014

2 kommenttia

  • Kommentoi Anu Sepp torstai, 27 helmikuu 2014 lähettänyt Anu Sepp

    Interesting - I'm sorry to say but this triangle FELLS DOWN. You cannot change the laws of nature. Once the Soviets tried to do it in Siberia with the mighty rivers - it only generated disasters.
    One can create and evaluate only in case there is knowledge to support it - otherwise
    it is grounded on EMPTINESS as you can see in the picture.

    Raportti
  • Kommentoi Justus Mutanen torstai, 27 helmikuu 2014 lähettänyt Justus Mutanen

    Hi Anu!

    Even though the triangle is flipped, it doesn't mean that lower order thinking skills are neglected. The main point in flipped learning is that students can improve their lower order thinking skills at home. However, at school, learning higher order thinking skills become more important. The triangle represents what is changed in schools.

    I quote myself: "Faktatiedon opettelua ei tietenkään ole myöskään unohdettu, sillä oppilaat opiskelevat sisältöä myös itse kotona. Ajatuksena onkin, että kotona oppilaat voivat kehittää muistamis- ja ymmärtämistason ajattelutaitoja. "

    Raportti

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.